Vertaisarviointi työn kehittämisen välineenä- sen mahdollisuuden kirkon nuorisotyössä
Koskinen, Amanda (2019)
2019
Kaikki oikeudet pidätetään
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903243689
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903243689
Tiivistelmä
Koskinen, Amanda. Vertaisarviointi työn kehittämisen välineenä- sen mahdollisuudet kirkon nuorisotyössä. Helsinki, kevät 2019, 41 s., 2 liitettä. Diakonia- ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma, kristillisen nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) ja kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus vertaisarvioinnin käyttämisestä työn kehittämisen välineenä. Työ tarkastelee erityisesti Helsingin Diakonissalaitoksen Hoivan testaamaa pilottia tästä menetelmästä syksyllä 2017. Tarkoituksena on tarkastella vertaisarviointia menetelmänä, sen hyötyjä ja sopivuutta muillekin sosiaalialan kentille. Erityisesti tarkastelussa on suuntautumisvaihtoehtoni mukaisesti kirkon nuorisotyö. Pohdin uudenlaisen menetelmän sopivuutta kirkon nuorisotyössä ja siihen liittyviä haasteita.
Tutkimusaineisto on kerätty puolistrukturoidun teemahaastattelun keinoin kahdessa eri pienryhmässä. Haastateltavia oli yhteensä seitsemän ja haastattelut tapahtuivat Helsingin Diakonissalaitoksen tiloissa. Haastattelujen analysoinnin lisäksi opinnäytetyö koostuu teoreettisesta viitekehyksestä, prosessin kuvaamisesta ja omasta pohdinnasta. Myös tutkimuksen eettisyys ja oma ammatillinen kasvu on otettu tarkasteluun.
Keskeisenä tutkimustuloksena nousi esille menetelmän käyttöön liittyvä tarkka suunnittelu. Suunnittelun ja oikein valmistettujen olosuhteiden puitteissa menetelmä on käytettävissä monenlaisten työalojen kehittämiseen niin sosiaalialalle kuin kirkon työhön.
Asiasanat: vertaisarviointi, työn kehittäminen, kirkon kasvatustyö, kirkon nuorisotyö
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus vertaisarvioinnin käyttämisestä työn kehittämisen välineenä. Työ tarkastelee erityisesti Helsingin Diakonissalaitoksen Hoivan testaamaa pilottia tästä menetelmästä syksyllä 2017. Tarkoituksena on tarkastella vertaisarviointia menetelmänä, sen hyötyjä ja sopivuutta muillekin sosiaalialan kentille. Erityisesti tarkastelussa on suuntautumisvaihtoehtoni mukaisesti kirkon nuorisotyö. Pohdin uudenlaisen menetelmän sopivuutta kirkon nuorisotyössä ja siihen liittyviä haasteita.
Tutkimusaineisto on kerätty puolistrukturoidun teemahaastattelun keinoin kahdessa eri pienryhmässä. Haastateltavia oli yhteensä seitsemän ja haastattelut tapahtuivat Helsingin Diakonissalaitoksen tiloissa. Haastattelujen analysoinnin lisäksi opinnäytetyö koostuu teoreettisesta viitekehyksestä, prosessin kuvaamisesta ja omasta pohdinnasta. Myös tutkimuksen eettisyys ja oma ammatillinen kasvu on otettu tarkasteluun.
Keskeisenä tutkimustuloksena nousi esille menetelmän käyttöön liittyvä tarkka suunnittelu. Suunnittelun ja oikein valmistettujen olosuhteiden puitteissa menetelmä on käytettävissä monenlaisten työalojen kehittämiseen niin sosiaalialalle kuin kirkon työhön.
Asiasanat: vertaisarviointi, työn kehittäminen, kirkon kasvatustyö, kirkon nuorisotyö