Sosiaalihuollon ilmoitusvelvollisuus : Kysely Helsingin kaupungin perhe- ja sosiaalipalveluille
Kärkkäinen, Maria; Lehto, Hanna (2019)
Kärkkäinen, Maria
Lehto, Hanna
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904266097
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904266097
Tiivistelmä
Työntekijöillä on ollut ilmoitusvelvollisuus epäkohdasta tai sen uhasta asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa sosiaalihuoltolain mukaan tammikuusta 2016. Sosiaalihuoltolain ilmoitusvelvollisuuden tavoitteena on, että asiakastyön toteuttamisessa ilmenevät epäkohdat korjataan nopeasti ja epäkohdan uhat saataisiin tietoon, jotta niihin voitaisiin puuttua ajoissa. Yhteistyökumppani opinnäytetyössä oli Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen kehittämispalvelut. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Tavoitteena oli selvittää, miten tieto sosiaalihuoltolain ilmoitusvelvollisuudesta oli saavuttanut tutkittavat työyksiköt, onko havaituista epäkohdista tehty SPro-ilmoituksia, sekä mitkä asiat liittyvät epäkohdista ilmoittamiseen ja niiden käsittelyyn. SPro-ilmoitusjärjestelmän avulla työntekijä voi tehdä ilmoituksen havaitsemastaan epäkohdasta helposti sekä seurata, mihin toimenpiteisiin ilmoituksen johdosta on ryhdytty. Tutkimusympäristönä oli perhe- ja sosiaalipalveluiden esimiehet ja työntekijät. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin strukturoitua kyselyä, joka tehtiin Webropol-ohjelmalla. Aineisto kerättiin syksyllä 2018. Kyselyyn vastasi 106 henkilöä.
Kyselyn tuloksista ilmeni, että tieto ilmoitusvelvollisuudesta oli saavuttanut hyvin työyhteisöt, mutta muut epäkohtiin ja niistä ilmoittamiseen liittyvät asiat koettiin epäselviksi. Tiedon puute oli yleisin syy siihen, miksi havaitusta epäkohdasta ei ollut ilmoitettu. Suurin osa vastaajista ei ollut tehnyt SPro-ilmoitusta epäkohdista eikä osallistunut SPro-koulutukseen. SPro-koulutuksessa esimiehet ja työntekijät saavat tietoa ilmoitusvelvollisuudesta, epäkohdista ilmoittamisesta sekä SPro-ilmoitusjärjestelmästä. Epäkohdan koettiin poistuneen ilmoittamisen jälkeen vain harvoin. Suurin osa vastaajista koki työyhteisön kulttuurin avoimeksi ja kannustavaksi sekä epäkohdista ilmoittamista tukevaksi.
Tulosten perusteella ja teoriaan peilaten todettiin, että SPro-koulutuksen saaminen on erityisen tärkeää, jotta tieto epäkohdista ja niistä ilmoittamisesta lisääntyisi. Koulutusta voisi järjestää työpaikoilla jalkautuvasti, jotta mahdollisimman moni saisi tietoa ilmoitusvelvollisuudesta ja epäkohdista ilmoittamisesta. Esimiesten vastuulla on, että työntekijöillä on ajantasainen tieto uusista heitä koskevista laeista. Työpaikoilla olisi oleellista järjestää aikaa epäkohdista keskustelemiseen ja niihin liittyvien käytäntöjen läpikäymiseen. Näin voidaan vaikuttaa siihen, että asiakkaat saavat laadukkaita sosiaalipalveluita.
Kyselyn tuloksista ilmeni, että tieto ilmoitusvelvollisuudesta oli saavuttanut hyvin työyhteisöt, mutta muut epäkohtiin ja niistä ilmoittamiseen liittyvät asiat koettiin epäselviksi. Tiedon puute oli yleisin syy siihen, miksi havaitusta epäkohdasta ei ollut ilmoitettu. Suurin osa vastaajista ei ollut tehnyt SPro-ilmoitusta epäkohdista eikä osallistunut SPro-koulutukseen. SPro-koulutuksessa esimiehet ja työntekijät saavat tietoa ilmoitusvelvollisuudesta, epäkohdista ilmoittamisesta sekä SPro-ilmoitusjärjestelmästä. Epäkohdan koettiin poistuneen ilmoittamisen jälkeen vain harvoin. Suurin osa vastaajista koki työyhteisön kulttuurin avoimeksi ja kannustavaksi sekä epäkohdista ilmoittamista tukevaksi.
Tulosten perusteella ja teoriaan peilaten todettiin, että SPro-koulutuksen saaminen on erityisen tärkeää, jotta tieto epäkohdista ja niistä ilmoittamisesta lisääntyisi. Koulutusta voisi järjestää työpaikoilla jalkautuvasti, jotta mahdollisimman moni saisi tietoa ilmoitusvelvollisuudesta ja epäkohdista ilmoittamisesta. Esimiesten vastuulla on, että työntekijöillä on ajantasainen tieto uusista heitä koskevista laeista. Työpaikoilla olisi oleellista järjestää aikaa epäkohdista keskustelemiseen ja niihin liittyvien käytäntöjen läpikäymiseen. Näin voidaan vaikuttaa siihen, että asiakkaat saavat laadukkaita sosiaalipalveluita.