Saattohoitoon osallistuneiden omaisten kokemuksia kotisaattohoidon aikana saadusta tuesta : Helsingin kaupungin kotisairaalat
Pimiä-Olkkonen, Iida; Tuokko, Ronja (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904306993
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904306993
Tiivistelmä
Palliatiivinen hoito käsittää oireenmukaisen hoidon silloin, kun parantavaa hoitokeinoa ei enää ole. Saattohoidolla tarkoitetaan lähestyvää kuolemaa edeltävää hoitoa. Kotisaattohoidon toteuttamisesta vastaa kotisairaala, joka tarjoaa sairaalatasoista hoitoa potilaan kotiin. Kotisaattohoidon toteutuminen edellyttää vähintään yhden omaisen osallistumista hoitoon.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, minkälaista tukea läheisensä kotisaattohoitoon osallistuneet omaiset kokivat saaneensa kotisairaalalta kotisaattohoidon aikana, kokivatko he saamansa tuen riittäväksi ja minkälaista tukea he olisivat kaivanneet lisää. Opinnäytetyön tavoitteena oli antaa kotisaattohoidon tarjoajalle tietoa omaisten kokemuksista sekä niiden pohjalta ideoita kotisairaalan antaman tuen kehittämiseksi, jotta omaisten jaksaminen raskaassa elämäntilanteessa helpottuisi.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Helsingin kaupungin kotisairaalan kanssa. Aineisto muodostui Helsingin kaupungin kotisairaaloiden läheisensä kotisaattohoitoon osallistuneiden omaisten vastauksista. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kirjekyselyä, jossa oli sekä määrällisen että laadullisen tutkimuksen piirteitä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysiä ja tilastollisesti kuvaavaa analyysimenetelmää apuna käyttäen. Kysely lähetettiin 38 läheisensä kotisaattohoitoon osallistuneelle omaiselle, joista kyselyyn vastasi 28 omaista. Vastausprosentti oli 74%.
Tulosten mukaan omaiset kaipasivat eniten lisää hoidollista tukea. Omaiset toivoivat, että kotisairaalan tavoitettavuuden ja yhteydenottamisen kynnys madaltuisi. Omaiset kokivat henkisen tuen pääsääntöisesti riittävänä, ja kotisairaalan tarjoama keskusteluapu korostui vastauksissa. Ohjauksellisen lisätuen tarve liittyi enimmäkseen taloudellisen tuen hankkimisen ohjaukseen. Opinnäytetyömme tuloksista esiin noussut mahdollinen jatkokehitysehdotus voisi olla omaisille annettava tietopaketti, joka sisältäisi tietoa muun muassa ohjauksellisen tuen saatavuudesta.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, minkälaista tukea läheisensä kotisaattohoitoon osallistuneet omaiset kokivat saaneensa kotisairaalalta kotisaattohoidon aikana, kokivatko he saamansa tuen riittäväksi ja minkälaista tukea he olisivat kaivanneet lisää. Opinnäytetyön tavoitteena oli antaa kotisaattohoidon tarjoajalle tietoa omaisten kokemuksista sekä niiden pohjalta ideoita kotisairaalan antaman tuen kehittämiseksi, jotta omaisten jaksaminen raskaassa elämäntilanteessa helpottuisi.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Helsingin kaupungin kotisairaalan kanssa. Aineisto muodostui Helsingin kaupungin kotisairaaloiden läheisensä kotisaattohoitoon osallistuneiden omaisten vastauksista. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kirjekyselyä, jossa oli sekä määrällisen että laadullisen tutkimuksen piirteitä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysiä ja tilastollisesti kuvaavaa analyysimenetelmää apuna käyttäen. Kysely lähetettiin 38 läheisensä kotisaattohoitoon osallistuneelle omaiselle, joista kyselyyn vastasi 28 omaista. Vastausprosentti oli 74%.
Tulosten mukaan omaiset kaipasivat eniten lisää hoidollista tukea. Omaiset toivoivat, että kotisairaalan tavoitettavuuden ja yhteydenottamisen kynnys madaltuisi. Omaiset kokivat henkisen tuen pääsääntöisesti riittävänä, ja kotisairaalan tarjoama keskusteluapu korostui vastauksissa. Ohjauksellisen lisätuen tarve liittyi enimmäkseen taloudellisen tuen hankkimisen ohjaukseen. Opinnäytetyömme tuloksista esiin noussut mahdollinen jatkokehitysehdotus voisi olla omaisille annettava tietopaketti, joka sisältäisi tietoa muun muassa ohjauksellisen tuen saatavuudesta.