YHTEISÖLLISEN RUOKAILUN MERKITYS IKÄIHMISELLE: Tutkimus Näsin yhteisöruokailun kävijöiden kokemuksista
Hirvonen, Tanja (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905027213
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905027213
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitettiin Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnan järjestämän Näsin yhteisöruokailun merkitystä ikäihmisosallistujille. Tavoitteena oli tutkia mitä ikäihmiset kokevat saaneensa osallistuessaan yhteisöllisiin ruokailuihin ja millaisia kokemuksia heillä on niistä. Samalla koottiin mielipiteitä toiminnan kehittämiseksi. Tutkimuskysymykset olivat:
Miksi ikäihmiset osallistuvat yhteisöllisiin ruokailuihin ja millaisia merkityksiä he antavat ruokailuun osallistumiselle?
Miten toimintaa voitaisiin ikäihmisten mielestä kehittää?
Aineisto kerättiin yhdeksältä ruokailuun osallistuvalta henkilöltä. Aineiston keruu toteutettiin teemahaastatteluna. Kyseessä oli laadullinen tutkimus ja aineiston analyysimenetelmänä käytettiin laadullista aineistolähtöistä eli induktiivista sisällönanalyysia.
Aineistosta saatiin selville kolme selkeää merkitystä, joita haastateltavat antoivat tapahtumalle. Näitä olivat tilaisuuden tuomat sosiaaliset kontaktit, mielen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpito ja edistäminen sekä ruokailun taloudellinen aspekti. Kehittämisen näkökulmasta toimintakertoja toivottiin useammin, kipeimmin kesäaikaan kun toiminta on tauolla.
Ruokailuhetket voidaan nähdä kokonaisvaltaisina hyvän olon tuottajina, jotka vaikuttavat ikäihmisen fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Pitkässä juoksussa tapahtumilla on myös yhteiskunnallisia vaikutuksia ja ulottuvuuksia ikäihmisten toimintakyvyn parantuessa.
Miksi ikäihmiset osallistuvat yhteisöllisiin ruokailuihin ja millaisia merkityksiä he antavat ruokailuun osallistumiselle?
Miten toimintaa voitaisiin ikäihmisten mielestä kehittää?
Aineisto kerättiin yhdeksältä ruokailuun osallistuvalta henkilöltä. Aineiston keruu toteutettiin teemahaastatteluna. Kyseessä oli laadullinen tutkimus ja aineiston analyysimenetelmänä käytettiin laadullista aineistolähtöistä eli induktiivista sisällönanalyysia.
Aineistosta saatiin selville kolme selkeää merkitystä, joita haastateltavat antoivat tapahtumalle. Näitä olivat tilaisuuden tuomat sosiaaliset kontaktit, mielen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpito ja edistäminen sekä ruokailun taloudellinen aspekti. Kehittämisen näkökulmasta toimintakertoja toivottiin useammin, kipeimmin kesäaikaan kun toiminta on tauolla.
Ruokailuhetket voidaan nähdä kokonaisvaltaisina hyvän olon tuottajina, jotka vaikuttavat ikäihmisen fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Pitkässä juoksussa tapahtumilla on myös yhteiskunnallisia vaikutuksia ja ulottuvuuksia ikäihmisten toimintakyvyn parantuessa.