Minäkö perhetyön tekijä?: Kirkon kasvatuksen ja diakonian alojen työntekijöiden näkemyksiä perhetyöstä
Namuhuya, Heidi; Huhtala, Tiina (2019)
2019
Kaikki oikeudet pidätetään
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903183323
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903183323
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin evankelis-luterilaisen kirkon kasvatuksen ja diakonian alojen työntekijöiden tietoisuutta perhetyön linjauksia koskevasta julkaisusta. Lisäksi selvitettiin keitä työntekijät mieltävät kirkossa perhetyöntekijöiksi, millaisia tuen tarpeita työntekijöillä on perhetyöhön liittyen sekä millaisia haasteita ja työn arviointia seurakuntien perhetyössä on.
Käsitys perheestä muotoutuu kontekstissa ja perhettä ympäröivän yhteiskunnan muutokset heijastuvat perheeseen. Vallitseva ydinperhemalli on menettämässä asemaansa ja yhä moninaisempien perheiden hyvinvointia halutaan tukea niin yhteiskunnan kuin kirkon taholta.
Tutkimus toteutettiin Kirkkohallitukselta saadun aineiston pohjalta. Aineisto oli kerätty kirkon kasvatuksen ja diakonian alojen työntekijöiltä Webropol-kyselyllä. Tutkimus on kvantitatiivinen. Aineistoa analysoitiin määrällisen tutkimuksen menetelmistä ristiintaulukoinnilla ja varianssianalyysillä SPSS-ohjelman avulla. Avovastauksissa käytettiin ryhmittelyanalyysiä. Vastauslomakkeita saatiin 427. Todellinen vastaajien määrä tutkimuksessa on suurempi, koska lomakkeita oli voinut täyttää yksin, työparin tai tiimin kanssa. Tutkimuksen tulokset ovat vastausprosentista johtuen suuntaa antavia.
Tutkimuksen mukaan alle puolet kasvatuksen ja diakonian alojen työntekijöistä olivat tutustuneet kirkon perhetyön linjauksia sisältävään Minäkö perhetyön tekijä? -julkaisuun. Tutkimus osoittaa, että kaikki työntekijäryhmät mielletään jollain tapaa perhetyöntekijöiksi seurakunnissa. Työn tueksi kaivattiin eniten käytännön toimintamalleja. Perhetyön haasteeksi seurakunnissa koettiin perhetyön työntekijälähtöisyys, yhteistyön vähyys eri työalojen välillä sekä perhetyön rajoittuminen pikkulapsiperheisiin. Seurakuntien perhetyön tavoitteita arvioitiin kirkon virallisissa asiakirjoissa, kokouksissa, keskusteluissa sekä palautteiden avulla. Tuloksista ilmeni, että arviointia tehdään vähän tai ei ollenkaan. Seurakuntien työntekijät toivovat kohdattavan kaikenlaisia perheitä perhetyössä.
Tutkimuksesta syntyi jatkotutkimuksen aihetta kirkon perhetyöntekijöiden koulutuksellisten valmiuksien ja käytännön työn toteutuksen näkökulmasta.
Käsitys perheestä muotoutuu kontekstissa ja perhettä ympäröivän yhteiskunnan muutokset heijastuvat perheeseen. Vallitseva ydinperhemalli on menettämässä asemaansa ja yhä moninaisempien perheiden hyvinvointia halutaan tukea niin yhteiskunnan kuin kirkon taholta.
Tutkimus toteutettiin Kirkkohallitukselta saadun aineiston pohjalta. Aineisto oli kerätty kirkon kasvatuksen ja diakonian alojen työntekijöiltä Webropol-kyselyllä. Tutkimus on kvantitatiivinen. Aineistoa analysoitiin määrällisen tutkimuksen menetelmistä ristiintaulukoinnilla ja varianssianalyysillä SPSS-ohjelman avulla. Avovastauksissa käytettiin ryhmittelyanalyysiä. Vastauslomakkeita saatiin 427. Todellinen vastaajien määrä tutkimuksessa on suurempi, koska lomakkeita oli voinut täyttää yksin, työparin tai tiimin kanssa. Tutkimuksen tulokset ovat vastausprosentista johtuen suuntaa antavia.
Tutkimuksen mukaan alle puolet kasvatuksen ja diakonian alojen työntekijöistä olivat tutustuneet kirkon perhetyön linjauksia sisältävään Minäkö perhetyön tekijä? -julkaisuun. Tutkimus osoittaa, että kaikki työntekijäryhmät mielletään jollain tapaa perhetyöntekijöiksi seurakunnissa. Työn tueksi kaivattiin eniten käytännön toimintamalleja. Perhetyön haasteeksi seurakunnissa koettiin perhetyön työntekijälähtöisyys, yhteistyön vähyys eri työalojen välillä sekä perhetyön rajoittuminen pikkulapsiperheisiin. Seurakuntien perhetyön tavoitteita arvioitiin kirkon virallisissa asiakirjoissa, kokouksissa, keskusteluissa sekä palautteiden avulla. Tuloksista ilmeni, että arviointia tehdään vähän tai ei ollenkaan. Seurakuntien työntekijät toivovat kohdattavan kaikenlaisia perheitä perhetyössä.
Tutkimuksesta syntyi jatkotutkimuksen aihetta kirkon perhetyöntekijöiden koulutuksellisten valmiuksien ja käytännön työn toteutuksen näkökulmasta.