Näin laulan sinulle: Tutkielma kuurojen ja huonokuuloisten mielipiteistä laulujen lyriikoiden tulkkauksesta

Abstract

Ahde Jasmin, Rönnberg Tia ja Teikari Eveliina. Näin laulan sinulle – Tutkielma kuurojen ja huonokuuloisten mielipiteistä laulujen lyriikoiden tulkkauksesta. Kevät 2019, 51 sivua, 6 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto Viittomakielen ja tulkkauksen koulutus, tulkki (AMK).

Tämä opinnäytetyö on kvantitatiivinen tutkielma, jonka tarkoituksena oli saada selville, millä tulkkaustavalla kuurot ja huonokuuloiset haluavat, että heille tulkataan lauluja. Aineistonkeruumenetelmänä käytimme kyselyä. Kyselyyn vastasivat vapaaehtoiset Turun Kuurojenyhdistykseltä, ja Lauluja viitotulla puheella -kurssin kävijät. Kurssin järjestivät yhteistyössä Auralan opisto ja Diakonia-ammattikorkeakoulu, ja se oli suunnattu huonokuuloisille ja kuuroutuneille. Turun Kuurojenyhdistykseltä saimme kolmetoista (13) vastausta. Lauluja viitotulla puheella -kurssilaisilta saimme vastauksia kymmenen (10).

Kuudesta suomalaisesta laulusta työstettiin valmistellut tulkkaukset. Jokaisesta laulusta on tehty kolme eri tulkkausversiota, joista lähdekieliperustaiseen tulkkausstrategiaan perustuneita oli yksi, kohdekieliperustaiseen strategiaan yksi ja kolmas oli niiden välimuoto. Ne olivat viitottu puhe, viittomakieli ja hybridikäännös. Jokaisella esityskerralla tutkielmaan osallistuneille näytettiin uusi video, jossa oli kaikki kolme tulkkausversiota samasta laulusta. Videoiden näyttämisen jälkeen koeryhmälle jaettiin kysely, jossa kysyttiin sekä mielipiteitä tulkkausversioista että tietoja vastaajan kielitaustasta. Koeryhmäläiset vastasivat kyselyyn paikan päällä. Taustatiedoilla oli merkitystä, sillä tulosten tulkinnassa käytettiin muuttujina vastaajien ikää ja kommunikaatiomenetelmää, sillä niiden oletettiin vaikuttavan heidän tulkkausmieltymyksiinsä. Tulosten yhteenvedon pohjalta lopuksi selvitettiin, mikä tulkkausversio oli suosituin.

Molemmissa ryhmissä viittomakielinen käännös oli vähiten suosittu. Kuurojen keskuudessa tulkkaus viitotulle puheelle oli suosituinta, ja huonokuuloisten keskuudessa suosituin oli hybridikäännös.

Tutkielman hypoteesi oli, että kuurot vastaajat suosisivat kohdekielikeskeistä tulkkausstrategiaa eli viittomakielistä käännöstä. Se, että he valitsivat viitottua puhetta enemmän kuin viittomakieltä, oli yllättävä tulos, joka vaatii jatkotutkimusta. Opinnäytetyön perusteella ei voi tehdä vahvoja johtopäätöksiä kaikkien asiakkaiden mieltymyksistä, vaan asiakkaiden kanssa tulee sopia laulujen tulkkausmenetelmä etukäteen. Tutkielman tulos on suuntaa-antava ja tulkkausstrategia tulee aina miettiä tilanteen mukaan. Esimerkiksi, lähdekieliperustainen tulkkausstrategia voi olla laulujen tulkkauksessa toimivin silloin, jos tulkin asiakkaina on useampia asiakkaita, joilla on erilainen kielitausta.

Ahde Jasmin, Rönnberg Tia and Eveliina Teikari This is how I’ll sing to you –a study of the preferences of the deaf and hard-of-hearing in interpreting song lyrics Spring 2019, 51 pages, 6 appendices Diaconia University of Applied Sciences Bachelor’s Degree Programme in Humanities Degree Programme in Sign Language and Interpretation Degree: Interpreter

The purpose of this quantitative study was to find out the preferences of the deaf and hard-of-hearing test audiences in watching interpreted pop songs. Three different types of prepared and recorded interpretations of the same pop songs were shown to the audiences. The data was gathered with a questionnaire. The questionnaire was answered by volunteers from the Turun Kuurojenyhdistys and people attending a course of singing in Signed Finnish. There were thirteen (13) answers from Turun Kuurojenyhdistys. From the course of singing in Signed speech came ten (10) answers.

Prepared interpretations were made of six Finnish songs. Three differently interpreted versions were made of each song. These versions were either source text centered or target text centered or a hybrid of the two. These were Signed Finnish, Sign Language and hybrid translation. In every presentation meeting with the test groups there was a new video, containing all three versions of the same song. After watching the video the test groups were given questionnaires, which contained questions about both the answerers’ opinions of the versions and the language background of the answerer. Their background information was gathered, and we used the age and the communication method of the test groups as variables in the interpretation of the results. These results were analysed also by dividing the test groups by age and communication method.

In both groups the version in Sign Language was the least preferred. The interpretation in Signed Finnish was the most popular among the deaf audience. The hard-of-hearing test group preferred the hybrid translation. These results were analysed also by dividing the test groups by age and communication method.

The hypothesis of the study was that the deaf audience would prefer target centered method of interpreting, i.e. Sign Language. Them choosing Signed Finnish over Sign Language was a surprising result that demands further study. No strong conclusions about the preferences of all clients can be made based on this study. The preferred interpreting method of songs is to be agreed upon with the client beforehand. The results of this study are only directional and the method of interpreting needs to be decided based on the situation. E.g. source text centered method of interpreting should maybe be preferred when faced with several clients all of whom have different language backgrounds.