Koiranläsnäolon vaikutus mielenterveyskuntoutujan arkeen
Karjalainen, Jenniina; Pihlava, Anne (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019051710455
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019051710455
Tiivistelmä
Karjalainen Jenniina & Pihlava Anne. Koiran läsnäolon vaikutus mielenterveyskuntou-tujan arkeen. 28 s., 2 liitettä. Kevät 2019. Diakonia ammattikorkeakoulu, Pieksämäki. Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata koiran vaikutuksia mielenterveyskuntoutujan arkeen. Tavoitteena oli saada tuotettua kokemuksellista tietoa koiran mahdollisista vaikutuksista kuntoutujien hyvinvointiin heidän itsensä arvioimana. Opinnäytetyö toteutettiin interventiotutkimuksena. Tutkimuksessa koira tuotiin mielenterveyskun-toutujien palvelukodille kolmena päivänä.
Koiran kanssa ei järjestetty ohjattua toimintaa, vaan se oli osana asukkaiden arkea, heidän omien toiveidensa mukaisesti. Koiran kanssa sai viettää aikaa leikkien ja ul-koillen vapaaehtoisesti. Koirapäivien jälkeen asukkailla oli mahdollisuus osallistua vapaaehtoiseen teemahaastatteluun, jossa kysyttiin asukkaiden omia tuntemuksia koi-ran läsnäolosta. Haastatteluun osallistui neljä asukasta.
Haastattelujen tulokset olivat positiivisia, vastauksista tuli ilmi, että koiran koettiin tuovan vaihtelua arkeen. Koiralla oli aktivoiva vaikutus, lisäksi se loi turvallisuuden tunnetta osalle vastanneista. Haastateltavat kokivat haasteelliseksi perustella, miksi he kokivat koiran läsnäolon vaikuttavan positiivisesti.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata koiran vaikutuksia mielenterveyskuntoutujan arkeen. Tavoitteena oli saada tuotettua kokemuksellista tietoa koiran mahdollisista vaikutuksista kuntoutujien hyvinvointiin heidän itsensä arvioimana. Opinnäytetyö toteutettiin interventiotutkimuksena. Tutkimuksessa koira tuotiin mielenterveyskun-toutujien palvelukodille kolmena päivänä.
Koiran kanssa ei järjestetty ohjattua toimintaa, vaan se oli osana asukkaiden arkea, heidän omien toiveidensa mukaisesti. Koiran kanssa sai viettää aikaa leikkien ja ul-koillen vapaaehtoisesti. Koirapäivien jälkeen asukkailla oli mahdollisuus osallistua vapaaehtoiseen teemahaastatteluun, jossa kysyttiin asukkaiden omia tuntemuksia koi-ran läsnäolosta. Haastatteluun osallistui neljä asukasta.
Haastattelujen tulokset olivat positiivisia, vastauksista tuli ilmi, että koiran koettiin tuovan vaihtelua arkeen. Koiralla oli aktivoiva vaikutus, lisäksi se loi turvallisuuden tunnetta osalle vastanneista. Haastateltavat kokivat haasteelliseksi perustella, miksi he kokivat koiran läsnäolon vaikuttavan positiivisesti.