LASTENPSYKIATRIAN AKUUTTI- JA KRIISIOSASTON HOITOHENKILÖKUNNAN ODOTUKSET TYÖAIKA-AUTONOMIASTA : Valmistautuminen työaika-autonomiaan siirtymiseen

Abstract

Kukkonen, Marena. Lastenpsykiatrian akuutti- ja kriisiosaston hoitohenkilökunnan odo-tukset työaika-autonomiasta. Valmistautuminen työaika-autonomiaan siirtymiseen. Helsinki, syksy 2009, 66s., 5 liitettä.

Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Hoitotyön koulutusohjelma, sai-raanhoitaja (AMK).

Tämän kehittämishankkeen tarkoituksena oli tutkia lastenpsykiatrian akuutti- ja kriisi osasto LL 16 hoitohenkilökunnan käsityksiä ja ennakko-odotuksia työaika-autonomiasta sekä niiden pohjalta valmistautua työaika-autonomiaan siirtymiseen.

Tutkimus oli laadullinen. Aineisto kerättiin kyselylomakkeilla kesän 2009 aikana ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla. Tutkimuksen tuloksena syntyi kuvaus hoito-henkilökunnan käsityksistä ja odotuksista työaika-autonomiasta.

Hoitohenkilökunta odottaa työaika-autonomian tuovan joustavuutta ja vapautta työn ja perheen sekä vapaa-ajan yhteensovittamiseen. Työaika-autonomian odotetaan lisäävän vaikuttamismahdollisuuksia työvuoroihin. Kun joustavuus, vaikuttamismahdollisuudet sekä vapaus lisääntyvät, odotetaan sen lisää työn mielekkyyttä ja työssä jaksamista.

Työaika-autonomian onnistumiseksi työntekijät edellyttävät sekä itseltään että työryh-mältä vastuun kantamista, toisten huomioimista, joustavuutta työryhmän jäseninä sekä sovittujen sääntöjen noudattamista. Työaika-autonomian hyötyinä työryhmä piti henki-lökohtaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääntymistä. Sen odotetaan parantavan työn ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä helpottavan arjen ja yksityiselämän suunnittelua ja tätä kautta elämänhallintaa. Työaika-autonomian haittana vastauksista nousi esiin joustamattomuuden pelko ja huoli siitä, kuinka oikeudenmukaisuus taataan työntekijöi-den kesken. Haittana koettiin myös henkilökohtaisen vaivannäön lisääntyminen. Huole-na oli, että työvuorojen suunnitteluun menevä aika on pois hoitotyöstä, ettei siihen löydy riittävästi aikaa tai etteivät työvuorolistat valmistu sovittuun aikaan.

Ennen kyselyn toteuttamista pidettiin osastotunti, jossa kerrottiin työaika-autonomiasta, kehittämishankkeesta sekä kyselystä. Kyselyn vastaukset esiteltiin toisella osastotunnilla, jonka jälkeen hoitohenkilökunta keskusteli kyselyn vastauksista sekä työaika-autonomiasta siirtymisestä. Enemmistöpäätöksellä työaika-autonomiseen työvuoro-suunnitteluun päätettiin siirtyä tammikuussa 2010, ensin kokeiluna kuuden työvuorolis-tan jaksolla, jonka jälkeen arvioidaan, jääkö käytäntö pysyväksi.

Kukkonen,Marena Working-time autonomy: Psychiatric nurses’ expectations 66 p. 5 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Autumn 2009.

Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Nursing. Upgrading of Qualifications. Degree: Nurse.

The purpose of this study was to survey the expectations of the psychiatric nurses on a children’s ward regarding working-time autonomy. Currently, the nurses were doing morning and evening shifts seven days a week.

The study was qualitative research. A questionnaire including seven open-ended ques-tions was submitted to 15 nurses and was analyzed using content analysis.

The results of this study showed that employees expected working-time autonomy to give more flexibility and to help in connecting work, family and spare time. Conse-quently, this would increase work-wellbeing the quality of nursing. However, the work-ers were afraid of inflexibility or inequality between employees as well as an increase of their own personal work load.

As a result of this survey, the nurses on the ward will start to use the working-time au-tonomy program.

The results of the study can be utilized by working units introducing working-time au-tonomy.