Kriisissä olevan varhaisnuoren kohtaaminen peruskoulussa : Kriisin tunnistaminen ja selviytymisen tukeminen
Raappana, Eila (2010)
Raappana, Eila
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010100713515
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010100713515
Tiivistelmä
Raappana, Eila. Kriisissä olevan varhaisnuoren kohtaaminen peruskoulussa. Kriisin tunnistaminen ja selviytymisen tukeminen. Oulu, syksy 2010, 77s., 2 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Pohjoinen Oulu. Hoitotyön koulutusohjelma, Diakonisen hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, sairaanhoitaja (AMK) + diakonissan virkakelpoisuus.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata kriisissä olevan varhaisnuoren tunnus-piirteitä sekä keinoja kriisissä olevan varhaisnuoren kohtaamiseen. Tavoitteena oli auttaa opettajaa tunnistamaan kriisissä oleva varhaisnuori ja tuoda esiin keinoja varhaisnuoren selviytymisen tukemiseen. Tarve opinnäytetyölle tuli koulumaailmasta.
Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Katsaukseen on koottu tietoa vastaa-maan työn tarkoitusta. Opinnäytetyön aineistona käytettiin väitöskirjatutkimuksia (4 kpl), tieteellisiä artikkeleita (4 kpl) sekä tutkijoiden muita julkaisuja (13 kpl) vuodesta 2000 lähtien.
Varhaisnuoren pahoinvointi ilmenee monella tavalla, mutta se tunnistetaan oppilaan muuttuneen käytöksen ja koulunkäyntiongelmien perusteella. Näitä ovat levottomuus, aggressiivisuus tai eristäytyminen, koulupinnaus, oppimisen ongelmat, häiriökäyttäyty-minen ja yleinen huomion herättäminen. Varhaisnuoren ongelmat voivat tulla näkyviin koulumenestyksen heikkenemisenä tai luvattomina poissaoloina. Varhaisnuorella voi olla vaikeuksia tulla toimeen ikätovereiden kanssa ja hän voi kiusata muita tai joutua itse kiusatuksi. Ruumiillisina oireina esiintyy vatsavaivoja, pahoinvointia, päänsärkyä, hui-mausta, hengenahdistusta, univaikeuksia sekä masennusta, joka ilmenee surullisuutena, ahdistuksena, uupumuksena tai herkkänä ärtymyksenä.
Ongelmien puheeksi ottaminen on asioihin puuttumisen ensimmäinen askel. Opettajan konkreettiset havainnot varhaisnuoren käyttäytymisessä tai toiminnassa (huolen konkre-tisointi ja kirjaaminen) auttavat pohtimaan tukitoimia. Tärkeää on, että varhaisnuori tulee nähdyksi kokonaisena ihmisenä. Nähdyksi tuleminen antaa hänelle rohkeutta tuntea omat tunteensa ja tunnistaa omat tarpeensa sekä mahdollisuuden muutokseen ja kasvuun. Yhteisöllisyyden tukeminen sekä hengellisten tarpeiden huomioiminen auttavat selviy-tymisessä. Puuttumisen tarkoituksena on tunnistaa ja ennakoida yksilön ja per-heen/ryhmän terveysongelmia ja – uhkia sekä tukea yksilön hyvinvointia ja terveyttä.
Oppilashuollossa korostuu varhainen puuttuminen ongelmiin, kodin ja koulun välinen yhteistyö sekä verkostoituminen kunnan muiden toimijoiden esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan sekä seurakunnan kanssa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien työnte-kijöiden yhteistyöverkosto on mahtava voimavara ja tuki yksittäiselle työntekijälle.
Jatkotutkimushaasteeksi ehdotetaan tutkimusta siitä, mikä vaikutus suomalaisten var-haisnuorten henkisiin/hengellisiin tarpeisiin vastaavilla toimilla on varhaisnuoren ko-konaisvaltaiselle hyvinvoinnille.
Asiasanat: lapset, varhaisnuoret, kriisit, tunnistaminen, selviytyminen, tukeminen, kir-jallisuuskatsaukset
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Pohjoinen Oulu. Hoitotyön koulutusohjelma, Diakonisen hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, sairaanhoitaja (AMK) + diakonissan virkakelpoisuus.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata kriisissä olevan varhaisnuoren tunnus-piirteitä sekä keinoja kriisissä olevan varhaisnuoren kohtaamiseen. Tavoitteena oli auttaa opettajaa tunnistamaan kriisissä oleva varhaisnuori ja tuoda esiin keinoja varhaisnuoren selviytymisen tukemiseen. Tarve opinnäytetyölle tuli koulumaailmasta.
Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Katsaukseen on koottu tietoa vastaa-maan työn tarkoitusta. Opinnäytetyön aineistona käytettiin väitöskirjatutkimuksia (4 kpl), tieteellisiä artikkeleita (4 kpl) sekä tutkijoiden muita julkaisuja (13 kpl) vuodesta 2000 lähtien.
Varhaisnuoren pahoinvointi ilmenee monella tavalla, mutta se tunnistetaan oppilaan muuttuneen käytöksen ja koulunkäyntiongelmien perusteella. Näitä ovat levottomuus, aggressiivisuus tai eristäytyminen, koulupinnaus, oppimisen ongelmat, häiriökäyttäyty-minen ja yleinen huomion herättäminen. Varhaisnuoren ongelmat voivat tulla näkyviin koulumenestyksen heikkenemisenä tai luvattomina poissaoloina. Varhaisnuorella voi olla vaikeuksia tulla toimeen ikätovereiden kanssa ja hän voi kiusata muita tai joutua itse kiusatuksi. Ruumiillisina oireina esiintyy vatsavaivoja, pahoinvointia, päänsärkyä, hui-mausta, hengenahdistusta, univaikeuksia sekä masennusta, joka ilmenee surullisuutena, ahdistuksena, uupumuksena tai herkkänä ärtymyksenä.
Ongelmien puheeksi ottaminen on asioihin puuttumisen ensimmäinen askel. Opettajan konkreettiset havainnot varhaisnuoren käyttäytymisessä tai toiminnassa (huolen konkre-tisointi ja kirjaaminen) auttavat pohtimaan tukitoimia. Tärkeää on, että varhaisnuori tulee nähdyksi kokonaisena ihmisenä. Nähdyksi tuleminen antaa hänelle rohkeutta tuntea omat tunteensa ja tunnistaa omat tarpeensa sekä mahdollisuuden muutokseen ja kasvuun. Yhteisöllisyyden tukeminen sekä hengellisten tarpeiden huomioiminen auttavat selviy-tymisessä. Puuttumisen tarkoituksena on tunnistaa ja ennakoida yksilön ja per-heen/ryhmän terveysongelmia ja – uhkia sekä tukea yksilön hyvinvointia ja terveyttä.
Oppilashuollossa korostuu varhainen puuttuminen ongelmiin, kodin ja koulun välinen yhteistyö sekä verkostoituminen kunnan muiden toimijoiden esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan sekä seurakunnan kanssa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien työnte-kijöiden yhteistyöverkosto on mahtava voimavara ja tuki yksittäiselle työntekijälle.
Jatkotutkimushaasteeksi ehdotetaan tutkimusta siitä, mikä vaikutus suomalaisten var-haisnuorten henkisiin/hengellisiin tarpeisiin vastaavilla toimilla on varhaisnuoren ko-konaisvaltaiselle hyvinvoinnille.
Asiasanat: lapset, varhaisnuoret, kriisit, tunnistaminen, selviytyminen, tukeminen, kir-jallisuuskatsaukset