Katse tulevaisuuteen : Tutkimus vanhusten palveluista Mikkelin seudulla tulevaisuudessa
Aapakari, Marja-Leena; Lampinen, Elisa (2010)
Aapakari, Marja-Leena
Lampinen, Elisa
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2010
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112615903
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112615903
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Aapakari, Marja-Leena & Lampinen, Elisa. Katse tulevaisuuteen. Tutkimus vanhusten palveluista Mikkelin seudulla tulevaisuudessa.
79 s., 4 liitettä. Kieli: Suomi. Pieksämäki, syksy 2010.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä, Pieksämäki. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK).
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kyselytutkimuksen avulla selvittää, mitä palveluja 65–74-vuotiaat Mikkelissä ja sen lähikunnissa asuvat henkilöt toivovat saavansa tulevaisuudessa. Työn tavoitteena oli lisäksi kartoittaa vastaajien taustatietoja, elintapoja sekä heidän nykyisin käyttämiään palveluja. Opinnäytetyö on kvantitatiivinen survey-tutkimus eli määrällinen tutkimus. Tutkimuksen toimeksiantaja on Mikkelin kaupunki, ja sen tuloksia hyödynnetään mahdollisesti tulevaisuudessa kaupungin vanhusten palvelujen toimintaohjelmassa (vanhusten palvelujen strategiassa, ikääntymispoliittisessa strategiassa). Yhteistyökumppanina toimi lisäksi Sosiaalitalouden tutkimuskeskus Pieksämäeltä. Työssämme palveluilla tarkoitamme niin kunnallisia kuin yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja, tukipalveluja sekä turva- ja hälytyslaitteita. Lähikunnat ovat Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mäntyharju, Pertunmaa, Puumala, Ristiina ja Suomenniemi.
Opinnäytetyöraportin teoreettisena pohjana käytämme elämänkaariteoriaa sekä psykososiaalista elämänkaaritutkimusta. Teoriaosuudessa käsittelemme myös vanhuutta elämänvaiheena, toimintakykyä vanhuudessa, vanhusten palveluja sekä niiden järjestämistä ja kehittämistä sekä ikääntymispoliittista strategiaa. Kyselylomaketta ja kyselyn toteutusta suunnittelimme yhdessä kaupungin vanhusten palvelujen henkilöstön kanssa. Kyselyyn valittiin Väestörekisterikeskuksen satunnaisotannalla yhteensä 600 henkilöä. Hyväksyttäviä vastauksia saimme 337, vastausprosentti oli siten 56 %. Vastaukset käsiteltiin SPSS-ohjelmalla, ja tuloksista laskettiin frekvenssit.
Keskeisinä tuloksina havaittiin muun muassa, että suurin osa vastanneista halusi jonkun omaisen pitävän heistä huolta tulevaisuudessa. Lisäksi kävi ilmi, että uudemmat palvelut ja teknologiset apuvälineet (esimerkiksi hyvinvointi-TV) eivät olleet vastaajille kovinkaan tuttuja. Toivotuimpia palveluita olivatkin jo käytössä olevat palvelut, kuten siivouspalvelut sekä turvapuhelin ja hälytysranneke. Vapaa-ajalle vastaajat toivoivat eniten liikunta- ja keskusteluryhmiä. Elintapakysymysten perusteella vastaajat näyttävät elävän melko terveellistä elämää. Monet esimerkiksi ilmoittivat, etteivät käytä alkoholia usein tai tupakoi. Lisäksi suuri osa arvioi asuvansa tulevaisuudessa haja-asutusalueella.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tulevaisuudessa palveluja tarvitaan enemmän myös syrjäisillä seuduilla. Uutta teknologiaa täytyy myös tehdä tutummaksi. Lisäksi kävi ilmi, että tulevaisuuden palvelujen tarvetta voi olla vaikeaa arvioida, jos oma kunto ja terveys koetaan tällä hetkellä hyväksi.
Avainsanat: tutkimus, kvantitatiivinen tutkimus, vanhukset, toimintakyky, vanhuspolitiikka, kehittäminen, sosiaalipalvelut, terveyspalvelut
Aapakari, Marja-Leena & Lampinen, Elisa. Katse tulevaisuuteen. Tutkimus vanhusten palveluista Mikkelin seudulla tulevaisuudessa.
79 s., 4 liitettä. Kieli: Suomi. Pieksämäki, syksy 2010.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä, Pieksämäki. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK).
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kyselytutkimuksen avulla selvittää, mitä palveluja 65–74-vuotiaat Mikkelissä ja sen lähikunnissa asuvat henkilöt toivovat saavansa tulevaisuudessa. Työn tavoitteena oli lisäksi kartoittaa vastaajien taustatietoja, elintapoja sekä heidän nykyisin käyttämiään palveluja. Opinnäytetyö on kvantitatiivinen survey-tutkimus eli määrällinen tutkimus. Tutkimuksen toimeksiantaja on Mikkelin kaupunki, ja sen tuloksia hyödynnetään mahdollisesti tulevaisuudessa kaupungin vanhusten palvelujen toimintaohjelmassa (vanhusten palvelujen strategiassa, ikääntymispoliittisessa strategiassa). Yhteistyökumppanina toimi lisäksi Sosiaalitalouden tutkimuskeskus Pieksämäeltä. Työssämme palveluilla tarkoitamme niin kunnallisia kuin yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja, tukipalveluja sekä turva- ja hälytyslaitteita. Lähikunnat ovat Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mäntyharju, Pertunmaa, Puumala, Ristiina ja Suomenniemi.
Opinnäytetyöraportin teoreettisena pohjana käytämme elämänkaariteoriaa sekä psykososiaalista elämänkaaritutkimusta. Teoriaosuudessa käsittelemme myös vanhuutta elämänvaiheena, toimintakykyä vanhuudessa, vanhusten palveluja sekä niiden järjestämistä ja kehittämistä sekä ikääntymispoliittista strategiaa. Kyselylomaketta ja kyselyn toteutusta suunnittelimme yhdessä kaupungin vanhusten palvelujen henkilöstön kanssa. Kyselyyn valittiin Väestörekisterikeskuksen satunnaisotannalla yhteensä 600 henkilöä. Hyväksyttäviä vastauksia saimme 337, vastausprosentti oli siten 56 %. Vastaukset käsiteltiin SPSS-ohjelmalla, ja tuloksista laskettiin frekvenssit.
Keskeisinä tuloksina havaittiin muun muassa, että suurin osa vastanneista halusi jonkun omaisen pitävän heistä huolta tulevaisuudessa. Lisäksi kävi ilmi, että uudemmat palvelut ja teknologiset apuvälineet (esimerkiksi hyvinvointi-TV) eivät olleet vastaajille kovinkaan tuttuja. Toivotuimpia palveluita olivatkin jo käytössä olevat palvelut, kuten siivouspalvelut sekä turvapuhelin ja hälytysranneke. Vapaa-ajalle vastaajat toivoivat eniten liikunta- ja keskusteluryhmiä. Elintapakysymysten perusteella vastaajat näyttävät elävän melko terveellistä elämää. Monet esimerkiksi ilmoittivat, etteivät käytä alkoholia usein tai tupakoi. Lisäksi suuri osa arvioi asuvansa tulevaisuudessa haja-asutusalueella.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tulevaisuudessa palveluja tarvitaan enemmän myös syrjäisillä seuduilla. Uutta teknologiaa täytyy myös tehdä tutummaksi. Lisäksi kävi ilmi, että tulevaisuuden palvelujen tarvetta voi olla vaikeaa arvioida, jos oma kunto ja terveys koetaan tällä hetkellä hyväksi.
Avainsanat: tutkimus, kvantitatiivinen tutkimus, vanhukset, toimintakyky, vanhuspolitiikka, kehittäminen, sosiaalipalvelut, terveyspalvelut