Mediakasvatus montessoripedagogisessa varhaiskasvatuksessa
Junkkari, Essi (2019)
Junkkari, Essi
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019090418160
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019090418160
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Essi Junkkari
Mediakasvatus montessoripedagogisessa varhaiskasvatuksessa
65 sivua, 3 liitettä
Syksy 2019
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Sosiaalialan koulutusohjelma
Sosionomi (AMK) ja varhaiskasvatuksen opettajan virkakelpoisuus
Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa, millaista mediakasvatus on montessoripedagogisessa varhaiskasvatuksessa. Tarkoituksena oli tarkastella, miten yli sata vuotta sitten kehitetty montessoripedagogiikka kohtaa lasten digitalisoituvan kasvuympäristön ja mediakulttuurin.
Tutkimus oli laadullinen. Työn teoreettisena pohjana olivat lasten mediankäyttöä ja mediakasvatusta koskevat tutkimukset, valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet sekä montessoripedagogiikan periaatteet. Aineistonkeruumenetelmänä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu. Haastateltavina oli kuusi varhaiskasvatuksen opettajaa, jotka työskentelivät 3–6-vuotiaille tarkoitetuissa montessoripäiväkodissa pääkaupunkiseudulla. Litteroitu aineisto analysoitiin käyttämällä teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.
Tutkimuskysymyksissä selvitettin montessorikasvattajien näkemyksiä mediakasvatuksesta ja sen haasteista sekä montessoripedagogisen mediakasvatuksen erityispiirteitä. Lisäksi kartoitettiin, miten erilaisia mediasisältöjä ja tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnettiin montessoripäiväkotien pedagogisissa käytännöissä. Keskeisenä tuloksena tuli esiin, että montessorikasvattajat suhtautuivat mediakasvatukseen myönteisesti ja aiempaa tietoisemmin, mutta kehittämisellekin nähtiin olevan tarvetta. Medialukutaidon ja tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen opettamisen tavoitteina nähtiin olevan lapsen osallisuuden, toimijuuden ja yhdenvertaisuuden tukeminen. Mediakasvatuksella pyrittiin vahvistamaan lasten aktiivisia mediataitoja eli lasten omaa tuottamista ja ilmaisua. Tärkeänä pidettiin myös kriittistä suhtautumista medialaitteisiin ja -sisältöihin.
Montessoripedagogiikassa oppiminen perustuu montessorivälineiden konkreettisuuteen ja aistimuksellisuuteen, mikä nähdään yhä toimivana menetelmänä. Siksi valmistellun oppimisympäristön täydentäminen teknologialla tulisi tehdä pedagogisesti harkitusti. Toisaalta montessoripedagogiikan lapsilähtöisyys, ilmiöoppiminen ja pyrkimys auttaa lasta toimimaan omassa arjessaan luovat hyvän lähtökohdan sille, että montessoripedagogiikkaa uudistetaan tarpeen mukaisesti mediakasvatuksen välineillä, sovelluksilla ja sisällöillä. Mediakasvatustietoisuus ja teknisen osaamisen tukeminen ovat keinoja, joilla vahvistetaan mediakasvatuksen asemaa montessoripedagogisessa varhaiskasvatuksessa.
Asiasanat: mediakasvatus, monilukutaito, montessoripedagogiikka, tieto- ja viestintäteknologia, varhaiskasvatus
Essi Junkkari
Mediakasvatus montessoripedagogisessa varhaiskasvatuksessa
65 sivua, 3 liitettä
Syksy 2019
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Sosiaalialan koulutusohjelma
Sosionomi (AMK) ja varhaiskasvatuksen opettajan virkakelpoisuus
Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa, millaista mediakasvatus on montessoripedagogisessa varhaiskasvatuksessa. Tarkoituksena oli tarkastella, miten yli sata vuotta sitten kehitetty montessoripedagogiikka kohtaa lasten digitalisoituvan kasvuympäristön ja mediakulttuurin.
Tutkimus oli laadullinen. Työn teoreettisena pohjana olivat lasten mediankäyttöä ja mediakasvatusta koskevat tutkimukset, valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet sekä montessoripedagogiikan periaatteet. Aineistonkeruumenetelmänä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu. Haastateltavina oli kuusi varhaiskasvatuksen opettajaa, jotka työskentelivät 3–6-vuotiaille tarkoitetuissa montessoripäiväkodissa pääkaupunkiseudulla. Litteroitu aineisto analysoitiin käyttämällä teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.
Tutkimuskysymyksissä selvitettin montessorikasvattajien näkemyksiä mediakasvatuksesta ja sen haasteista sekä montessoripedagogisen mediakasvatuksen erityispiirteitä. Lisäksi kartoitettiin, miten erilaisia mediasisältöjä ja tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnettiin montessoripäiväkotien pedagogisissa käytännöissä. Keskeisenä tuloksena tuli esiin, että montessorikasvattajat suhtautuivat mediakasvatukseen myönteisesti ja aiempaa tietoisemmin, mutta kehittämisellekin nähtiin olevan tarvetta. Medialukutaidon ja tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen opettamisen tavoitteina nähtiin olevan lapsen osallisuuden, toimijuuden ja yhdenvertaisuuden tukeminen. Mediakasvatuksella pyrittiin vahvistamaan lasten aktiivisia mediataitoja eli lasten omaa tuottamista ja ilmaisua. Tärkeänä pidettiin myös kriittistä suhtautumista medialaitteisiin ja -sisältöihin.
Montessoripedagogiikassa oppiminen perustuu montessorivälineiden konkreettisuuteen ja aistimuksellisuuteen, mikä nähdään yhä toimivana menetelmänä. Siksi valmistellun oppimisympäristön täydentäminen teknologialla tulisi tehdä pedagogisesti harkitusti. Toisaalta montessoripedagogiikan lapsilähtöisyys, ilmiöoppiminen ja pyrkimys auttaa lasta toimimaan omassa arjessaan luovat hyvän lähtökohdan sille, että montessoripedagogiikkaa uudistetaan tarpeen mukaisesti mediakasvatuksen välineillä, sovelluksilla ja sisällöillä. Mediakasvatustietoisuus ja teknisen osaamisen tukeminen ovat keinoja, joilla vahvistetaan mediakasvatuksen asemaa montessoripedagogisessa varhaiskasvatuksessa.
Asiasanat: mediakasvatus, monilukutaito, montessoripedagogiikka, tieto- ja viestintäteknologia, varhaiskasvatus