Huom! Theseus-tuen yhteydenotto on poissa käytöstä teknisten huoltotöiden takia 11.–15.10.2019. Ongelmatilanteessa ota yhteyttä oman ammattikorkeakoulun kirjastoon.
Attention! Theseus Support e-mail is out of use 11.–15.10.2019. In case of problems please contact your own UAS Library.
OBS! Theseus Support e-post är ur användning 11.–15.10.2019. Om du har problem, vänligen kontakta ditt eget UAS-bibliotek.
”Tulee sellainen olo , että mullakin on väliä.” : Kokemuksia yhteiskehittämisestä ja -tuotannollisuudesta Steppi-hankkeessa
Virolainen, Veera (2019)
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019090518202
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019090518202
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Veera Virolainen
”Tulee sellainen olo, että mullakin on väliä.” Kokemuksia yhteiskehittämisestä ja -tuotannollisuudesta STEPPI-hankkeessa.
Sivut 38 ja liitteet 3
syksy 2019
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto
sosionomi (amk)
Tutkimukseni tarkoituksena on antaa ääni Steppi-hankkeeseen osallistuneille asiakkaille. Tutkimuksen tavoite on selvittää, miten he kokevat hankkeen toimintaperiaatteena olevan yhteistuotannollisuuden ja yhteiskehittämisen ja millaisia muutoksia ovat huomioineet itsessään. Tutkimusympäristönä toimii matalan kynnyksen palveluja tuottava ESR-rahoituksen piirissä oleva Steppi-hanke, jonka kohderyhmänä ovat työelämän ulkopuolella olevat heikoimmassa työllistymisasemassa olevat, erityisesti päihde- ja asumispalveluiden asiakkaat.
Tutkimuksen keskeisinä teoreettisina käsitteinä ovat yhteistuotannollisuus ja yhteiskehittäminen, jotka molemmat pyrkivät purkamaan työntekijöiden ja asiakkaiden välisiä perinteisiä valtasuhteita sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä ja tuottamisessa. Muina teoreettisia käsitteitä ovat sosiaalisen toimintakyky, osallisuus ja voimaantuminen
Tutkimuksen aineisto koostuu neljästä haastattelusta, jotka on toteutettu puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysin periaatteita soveltaen ja etsien erilaisia yhteneväisyyksiä haastatteluaineistosta. Aineiston analyysin kautta hahmottui kaksi isompaa temaattista kokonaisuutta, joista toinen liittyi yhteistuotannollisuuteen ja yhteiskehittämiseen ja toinen haastateltavien havaitsemiin muutoksiin itsessä ja muissa.
Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta yhteistuotannollisuuden ja yhteiskehittämisen toteutuneen hankkeessa asiakkaiden kokemusten mukaan erittäin hyvin. Tasavertaisuus hankkeen kehittämisessä ja suunnittelussa ja vertaisuus, voimaantuminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen olivat toteutuneet hankkeessa. Hanke oli asiakkaiden kokemuksen mukaan saanut aikaan myös muutoksia itsessä ja muissa. Tärkeimpiä muutoksista olivat sekä arkisen rytmin ja mielekkään tekemisen löytäminen että uusien sosiaalisten suhteiden saaminen ja vanhojen suhteiden muuttaminen. Nämä ovat asiakkaiden sosiaalisen toimintakyvyn lisääntymisen kannalta oleellisia asioita.
Tutkimuksen tulosten pohjalta toivoisin, että yhteistuotannollisuuden ja yhteiskehittämisen periaatteita laajennettaisiin myös kunnallisiin peruspalveluihin ja niiden toteuttamiseen.
Veera Virolainen
”Tulee sellainen olo, että mullakin on väliä.” Kokemuksia yhteiskehittämisestä ja -tuotannollisuudesta STEPPI-hankkeessa.
Sivut 38 ja liitteet 3
syksy 2019
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto
sosionomi (amk)
Tutkimukseni tarkoituksena on antaa ääni Steppi-hankkeeseen osallistuneille asiakkaille. Tutkimuksen tavoite on selvittää, miten he kokevat hankkeen toimintaperiaatteena olevan yhteistuotannollisuuden ja yhteiskehittämisen ja millaisia muutoksia ovat huomioineet itsessään. Tutkimusympäristönä toimii matalan kynnyksen palveluja tuottava ESR-rahoituksen piirissä oleva Steppi-hanke, jonka kohderyhmänä ovat työelämän ulkopuolella olevat heikoimmassa työllistymisasemassa olevat, erityisesti päihde- ja asumispalveluiden asiakkaat.
Tutkimuksen keskeisinä teoreettisina käsitteinä ovat yhteistuotannollisuus ja yhteiskehittäminen, jotka molemmat pyrkivät purkamaan työntekijöiden ja asiakkaiden välisiä perinteisiä valtasuhteita sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä ja tuottamisessa. Muina teoreettisia käsitteitä ovat sosiaalisen toimintakyky, osallisuus ja voimaantuminen
Tutkimuksen aineisto koostuu neljästä haastattelusta, jotka on toteutettu puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysin periaatteita soveltaen ja etsien erilaisia yhteneväisyyksiä haastatteluaineistosta. Aineiston analyysin kautta hahmottui kaksi isompaa temaattista kokonaisuutta, joista toinen liittyi yhteistuotannollisuuteen ja yhteiskehittämiseen ja toinen haastateltavien havaitsemiin muutoksiin itsessä ja muissa.
Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta yhteistuotannollisuuden ja yhteiskehittämisen toteutuneen hankkeessa asiakkaiden kokemusten mukaan erittäin hyvin. Tasavertaisuus hankkeen kehittämisessä ja suunnittelussa ja vertaisuus, voimaantuminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen olivat toteutuneet hankkeessa. Hanke oli asiakkaiden kokemuksen mukaan saanut aikaan myös muutoksia itsessä ja muissa. Tärkeimpiä muutoksista olivat sekä arkisen rytmin ja mielekkään tekemisen löytäminen että uusien sosiaalisten suhteiden saaminen ja vanhojen suhteiden muuttaminen. Nämä ovat asiakkaiden sosiaalisen toimintakyvyn lisääntymisen kannalta oleellisia asioita.
Tutkimuksen tulosten pohjalta toivoisin, että yhteistuotannollisuuden ja yhteiskehittämisen periaatteita laajennettaisiin myös kunnallisiin peruspalveluihin ja niiden toteuttamiseen.