RAJOITUSTOIMENPITEET LASTEN SIJAISHUOLLOSSA : Vallankäyttöä vai vaikuttavaa hoitoa?

Abstract

Laadullisen opinnäytetyömme tavoitteena on kerätä uutta tietoa sijaishuollon rajoitustoimenpiteiden toimivuudesta, kun työskennellään käytöshäiriöisten lasten kanssa. Pyrimme löytämään kehityskohtia rajoitustoimenpiteitä ohjaavasta laista ja sen tulkinnasta. Mediassa ja yleisessä keskustelussa rajoitustoimenpiteiden käyttö on noussut viime vuosina esille lähinnä negatiivisessa valossa ja niiden merkitystä lapsen kasvun ja kehityksen turvaajina on käsitelty hyvin vähän. Mediassa ei olla puhuttu siitä, että käytöshäiriöinen lapsi tarvitsee usein selkeitä rajoja ja aikuisten aktiivista puuttumista toimintaan, jotta hoidollisuus pystytään toteuttamaan. Myös sijaishuollon henkilökunnan turvallisuudesta puhutaan julkisesti hyvin vähän. Näin ollen työmme käsittelee vähän esillä ollutta käytöshäiriöisten lasten ryhmää, ei keskivertoa sijaishuollon asiakasta.

Teoriamme pohjautuu lastensuojelulakiin, joka määrittää rajoitustoimenpiteiden käyttöä sijaishuollossa. Lisäksi käsittelemme, mitä tarkoittavat lastenoikeudet, sijaishuolto ja huostaanotto.

Opinnäytetyön aineiston keräsimme tekemällä neljä anonyymiä puolistrukturoitua haastattelua sosiaalityöntekijöille sekä yksi sosiaaliohjaajalle. Haasteltavat ovat suurista tai keskisuurista suomalaisista kaupungeista. Anonymiteetti mahdollisti, että haastateltavat suostuivat puhumaan tekemistään rajoituspäätöksistä ja toimintavoista. Aiheesta ei ole viranomaisen roolissa helppo puhua, koska julkisessa keskustelussa rajoitustoimenpiteiden käyttöä on arvosteltu rajusti. Työssä käytämme paljon suoria lainauksia, koska ne kuvaavat hyvin, millaisten haasteiden kanssa lastensuojelun sijaishuollon työntekijät työskentelevät.

Haastatteluista saatua tietoa vertasimme teoriapohjaan ja esille nousi mielenkiintoisia tuloksia. Lastensuojelulaista löytyy kohtia, jotka ovat ristiriidassa yleisten käytänteiden, sekä ihmisten oikeustajun kanssa. Myös lain paikkakuntakohtainen laintulkinta asettaa lapset eriarvoiseen asemaan asuinpaikkakuntansa pohjalta. Vakavasti käytöshäiriöiset lapset ovat ryhmä, joiden tarvitsemat selkeät rajat jäävät usein toteutumatta, koska lait, ohjeet ja asetukset säädetään keskivertolasten mukaan. Opinnäytetyössä käsittelemme myös rajoitustoimenpiteiden mukana tulevaa valtaa ja vastuuta lasta kohtaan sekä sen mukana esille nousseita epäkohtia. Näkyvin tulos vallan väärinkäytöstä on opinnäyte-työmme mukaan lapsen yksilöllisten tarpeitten huomioitta jättäminen.