Kehitysvammaisten lyhytaikaishoidon palvelun nykytila ja sen kehittämishaasteet perheiden arjen tukemiseksi

Abstract

TIIVISTELMÄ

Vuolle, Outi. Kehitysvammaisten lyhytaikaishoidon palvelun nykytila ja sen kehittämishaasteet perheen arjen tukemiseksi. Järvenpää, syksy 2010, 76 s., 6 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Järvenpää. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK).

Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata Eteva kuntayhtymän lyhytaikaishoidon Tikkarellin palvelun nykytilaa ja sen kehittämishaasteita asiakasperheiden ja ohjaajien näkökulmasta. Opinnäytetyössä selvitettiin, minkälaista tukea perheet tarvitsivat arkeensa. Lyhytaikaishoito aloitti toimintansa vuoden 2009 alusta Järvenpään Perhepalvelukeskuksessa.

Opinnäytetyö oli osa Yhteinen elämä - projektia, jonka tavoitteena oli vammaisalan ammatillisen osaamisen ja palvelutoiminnan kehittäminen. Projektia koordinoi Seurakuntaopisto ja sen osatoimijoina olivat Eteva kuntayhtymä sekä Diakonia-ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö oli jatkoa syksyn 2009 työelämälähtöisesti järjestetyn vammaisuusopintokokonaisuuden oppimistehtävälle, jossa haastateltiin lyhytaikaishoidon asiakasperheitä.

Tutkimus on laadullinen, kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimus on moniaineistoinen (triangulaatio). Aineistot kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Aineistojen analysointi tehtiin sisällönanalyysilla. Tutkimuksen kohderyhmänä oli neljä lyhytaikaishoidon asiakasperhettä sekä kaksi yksikön ohjaajaa.

Tutkimuksen tulokset jakautuivat neljään kokonaisuuteen. Ensimmäisessä kokonaisuudessa lyhytaikaishoidon tarvetta pidettiin suurena ja perheet olivat tyytyväisiä nykyiseen palveluun. Perheet olivat moninaisia ja perheillä ja heidän palvelua käyttävällä lapsellaan olivat yksilölliset tarpeet. Toinen kokonaisuus käsitteli palvelun kehittämishaasteita. Ne koskivat pääasiassa hoitojakson varausjärjestelmää, tiedonkulun tehostamista sekä koti- ja parkkihoidon järjestämistä. Kolmanneksi kokonaisuudeksi muodostui perheiden tukeminen. Perheet tarvitsivat tietoa, tukea ja kuulemista arkeensa, kun entistä raskashoitoisemmat lapset asuivat kotona. Neljänneksi kokonaisuudeksi muodostui perheiden palveluverkoston kuvaaminen ja palvelujen saatavuus.

Perhepalvelukeskukselle ja lyhytaikaishoidolle oli suuri tarve. Perheiden kumppanuus lyhytaikaishoidon palvelussa vaati vielä kehittämistä. Perheiden yksilöllisten tarpeiden huomioiminen ja joustavammat asumisen tukipalvelut olivat tärkeitä vammaisen lapsen kotona asumisen mahdollistajia. Keskitetyt ja perhelähtöiset palvelut helpottivat perheen arkea. Jatkossa voidaan tutkia, miten lyhytaikaishoito palveluna muuttuu ja miten vammaisen ääni saadaan kuuluville palveluiden suunnittelussa. Oppinäytetyön tuloksia hyödynnettiin Yhteinen elämä - projektissa ja tulokset liitettiin projektin loppuraporttiin.

Asiasanat: kehitysvammaisuus, lyhytaikaishoito, kehittäminen, laadullinen tutkimus

ABSTRACT

Vuolle, Outi. The current state of short-term care and challenges for its improvement to support families in their every day life. Järvenpää, autumn 2010, 76 pages, 6 appendices. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services. Option in Social Services and Education. Degree: Bachelor of Social Services

The aim of the study was to depict the current state of short-term care, organised by the federation of municipalities Eteva, and the challenges for its improvement, observed from the families and counsellors’ point of view. The study examined the type of support the families needed in their everyday life. Short-term care started operating in January 2009 at the Family Service Centre in Järvenpää.

The study was a part of a project called Yhteinen Elämä (Common Life). The aim of the project was to develop the professional know-how and services in the field of disabilities. The project was co-ordinated by Church Training College and had the federation of municipalities Eteva and Diaconia University of Applied Sciences as partners. The study was a follow-up to an assignment in a university course about disabilities held in autumn 2009. For this assignment families using the short-term care were interviewed.

A qualitative research method and multi-method approach was used in the study. The data was collected using a half-structured theme interview and the study was subjected to content analysis. The target group of the study was four families using the short-term care, and two counsellors form the unit.

The results in the study were divided in four categories. In the first category the need for short-term care was seen to be considerable and the families were satisfied with the current services. The families were diverse and the need of the families end their children using the services were distinctive. The second category was about the challenges for improving the services. Primarily the challenges concerned the booking of the services, the enhancement of getting information. Also organizing home and short-term emergency care were seen as a challenge. The third category was supporting the families. Families needed information, support and the feeling of being heard, in their everyday life. This was especially emphasized as they had children, in need of more treatment, living at home. The fourth category was the description of the families´ service network and the availability of the services.

There is a great need for short-time care and the Family Service Centre. The partnership of the families within the short-term care needs further developing. Consideration to the individual needs and more flexible support systems in living arrangements were important factors when enabling disabled children to live at home with their parents. Concentrated and family-based services made the everyday life easier for the families. In the future it would be useful to study how the short-term care as a service is changing and how the voices of the disabled can be heard better when planning the services. The results of the study were utilized in Yhteinen elämä-project and the results were enclosed in the project’s final report.

Keywords: intellectual disability, short-term care, improvement, qualitative study