Viiden työttömän kuvaus Kalevan seurakunnan työttömien ruokailusta

Abstract

Pikkarainen, Jyrki

Viiden työttömän kuvaus Kalevan seurakunnan työttömien ruokailusta

Pori, syksy 2010. 37 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Länsi Pori. Sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus.

Tutkimuksen tehtävänä oli kuvata Kalevan seurakunnan diakoniatyön kerran viikossa järjestämässä työttömien ruokailussa aterioivien työttömien kokemuksia ruokailuun osallistumisesta ja heille muodostunutta käsitystä tilaisuuden merkityksestä. Tilaisuus kokoaa viikoittain 50 - 70 aterioijaa Tampereella Kalevan kirkolle.

Tutkimusmenetelmäksi valittiin laadullinen tutkimus. Tutkimuksen ydin muodostui viiden henkilön haastatteluaineistosta. Haastateltaviksi ilmoittautui kaksi naista ja kolme miestä. Kaikki haastateltavat olivat kokeneet pitkäaikaistyöttömyyden. Kunkin haastattelun kesto oli 20–30 minuuttia. Haastattelukysymyksinä olivat: Miten kuvailet työttömien ruokailun merkitystä itsellesi? Mitä seurakunta sinulle merkitsee? Haastattelija muotoili tarkentavat kysymyksensä tietoisuuden kehä -kaavion mukaisesti: Mitä ajattelet työttömien ruokailusta? Herättääkö siellä käyminen joitakin tunteita? Mitä tahtoisit tältä tilaisuudelta? Kuvaile vielä omaa toimintaasi täällä vieraillessasi? Mitä muuta työttömien ruokailussa tapahtuu? Haastattelut nauhoitettiin ja ne kirjoitettiin ylös sanatarkasti haastatteluaineiston sisällönanalyysiä varten. tehtiin sisällönanalyysi. Tarkoituksena oli auttaa aineistoa puhumaan omasta puolestaan perusteellisesti ja kattavasti. Tutkimustulos on aineistolähtöinen sanallinen kuvaus niistä merkityksistä, jotka haastatellut työttömät nostivat esiin. Teksti sisältää haastatteluotteita.

Työttömien ruokailun neljä tärkeintä merkitystä ovat: Osallistuminen lisää sosiaalista vuorovaikutusta. Yhteisöstä on tullut sen osallistujille tärkeä vertaisryhmä. Osallistuminen aktivoi. Osallistujat kokevat oman aktivoitumisen mielekkään. Työttömien ruokailuun osallistumisen kuvailtiin tuovan elämään monenlaista mielekästä sisältöä. Tilaisuuteen tuleminen itsessään on seurakunnallista osallistumista, mutta se on myös ollut portti muihin seurakunnan toimintoihin. Työttömien ruokailuun osallistuminen helpottaa siihen osallistuvien arkielämää. Edullinen, lämmin ateria hyvässä seurassa on suuri helpotus työttömän arkiviikkoon.

Haastateltavat esittivät toiveen, että työttömien ruokailuun olisi mahdollisuus tulla useammin kuin kerran viikossa. Seurakuntatoiminnan jatkohaasteena nähdään se, miten työttömien keskinäistä vertaistukea voitaisiin lisätä.

Pikkarainen, Jyrki.

Five Unemployed Persons’ Description of Soup Kitchen for the Unemployed Arranged by the Parish of Kaleva.

37 p., 2 appendices. Language: Finnish. Pori, Autumn 2010. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services, Option in Diaconal Work. Degree: Bachelor of Social Services + Deacon.

The aim of the study was to describe the experiences of the unemployed who took part in the soup kitchen at Kaleva church and the meaning they gave to that occasion. The soup kitchen is open weekly for 50-70 diners and it is arranged by the parish of Kaleva in Tampere.

The research was qualitative. The interviews of five unemployed persons formed the core of the research. Two women and three men became interviewees. All of them had experienced long-term unemployment. Each interview took 20–30 minutes. The questions were: How do you describe the meaning of the soup kitchen to you? What is the meaning of the congregation to you? The interviewer made focusing questions using the help of the awareness circle: What do you think about the soup kitchen? Have you any emotions when you participate? What do you expect when you participate? Describe what you do when you are here? What else happens during the meal? The interviews were recorded and transcribed. The material was then analysed using content interpretion. The aim was to let the material speak for itself as thoroughly and extensively as possible. The research result is material-based written description of the meanings that the interviewees brought up. The text includes response quotations.

The most important meanings of the soup kitchen for the unemployed were: Participation increased social interaction. The community in the soup kitchen had become an important peer group. The participation activated. The interviewees experienced activation pleasant. The participation was told to give meaning to life. The soup kitchen itself was a congregation and it was also a gateway to other congregational activities. It was also considered as help in everyday life. An inexpensive warm lunch helped coping in everyday life.

The interviewees had a request that the soup kitchen could be open more often – at least twice a week. Congregational challenge is how possible peer group support can be organised more extensively.