Lapsen kuntoutussuunnitelman toteutuminen päiväkodin arjessa

Abstract

Tuomaala, Mari. Lapsen kuntoutussuunnitelman toteutuminen päiväkodin arjessa. Helsinki, syksy 2010, 63 s, 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK)

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten päiväkodissa tehty lapsen kuntoutussuunnitelma toteutuu päiväkodin arjessa. Asiasta haluttiin sekä lasten vanhempien että lastentarhanopettajien mielipide. Tavoitteena oli selvittää myös kuinka vanhempien ja päiväkodin välinen yhteistyö tuen toteuttamisessa oli sujunut.

Tutkimus on kvalitatiivinen. Kohderyhmänä oli kolme esiopetusikäistä lasta, jolla erityisen tuen tarpeen syynä oli dysfasia tai tarkkaavaisuuden häiriö. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla sekä havainnoimalla yhtä lasta kaksi kertaa. Haastatteluihin osallistui kolmen lapsen äidit sekä lasten päiväkotiryhmässä työskentelevät lastentarhanopettajat. Aineisto kerättiin marraskuun 2009 ja toukokuun 2010 välisenä aikana. Opinnäytetyön työelämäyhteistyötahona oli Espoon kaupunki ja aineisto kerättiin kolmesta Espoon kaupungin kunnallisesta päiväkodista. Haastattelut analysoitiin sisällönanalyysillä.

Tuloksista kävi ilmi, että kuntoutussuunnitelman toteutuminen vaihtelee eri päiväkotiryhmien välillä. Eroavaisuuksia oli siinä, millaista ja miten paljon tukea lapselle oli suunniteltu. Oli havaittavissa, että eri päiväkotiryhmissä oli erilaisia näkökulmia lapsen tukemiseen. Kahta lasta tuettiin antamalla tarvittaessa henkilökohtaista ohjausta esimerkiksi siirtymätilanteissa tai tehtävien ohjeistuksessa. Yhtä lasta tuettiin käyttämällä erilaisia aikuisjohtoisia toimintoja ja tuettiin sosiaalisia suhteita. Yhtä lasta pyrittiin tukemaan pääasiassa panostamalla koko ryhmän ryhmädynamiikkaan ja kohottamalla lapsen itsetuntoa. Havainnointi osoitti, että parhaiten toteutuu tuki, joka on helposti toteutettavissa muun toiminnan lomassa.

Lastentarhanopettajat toivat esille, että resurssien puute, erityisesti ajan ja työntekijöiden vähyys vaikeuttavat tuen toteuttamista. Vanhemmat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä kuntoutussuunnitelman toteuttamiseen. Mielipiteet työntekijöiden ja vanhempien välisestä yhteistyöstä vaihtelivat. Osa lastentarhanopettajista ja vanhemmista oli tyytyväisiä yhteistyöhön, osa koki siinä olleen erilaisia haasteita. Työntekijöiden ja vanhempien välillä oli näkemyseroja siitä, millaista tukea lapsi tarvitsee ja kuinka paljon hän sitä tarvitsee. Asiasanat: kuntoutus, suunnitelmat, lapset, päiväkodit, varhainen puuttuminen, yhteistyö, vanhemmat, yhteistyö

Tuomaala, Mari Implementing children’s rehabilitation plans in day care centres. 63p., 3 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Autumn 2010.

Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services. Degree: Bachelor of Social Services

The aim of the study was to research how children’s rehabilitation plans had been implemented in day care centres. I wanted both parents’ and kindergarten teachers’ opinion on it. The aim of the study was also to research how parents and kindergarten teachers had succeeded in the co-operation.

The research was qualitative. The target group of this study consisted of three six-year-old children who had dysphasia or ADHD. The material was collected by interviewing three mothers and three kindergarten teachers and observing one child two times. The material was collected between November 2009 and April 2010 in three different municipal day care centres in Espoo. The material was analysed by using content analysis.

The results showed that it varied between day care centres how a child’s rehabilitation plan was realized. There were differences regarding how much and what kind of support was planned. The results showed that there were different angles on rehabilitation. Two children were supported by giving individual guidance, for example when moving place or in exercises. Some of the children were also supported by different activities that employees guided and social relationships. One child was supported by improving the whole child-group's group dynamics and supporting the child's self-esteem.

The kindergarten teachers brought up that a lack of resources, especially lack of time and employees made it difficult to support the child. Parents were mainly satisfied with the implementation of the child’s rehabilitation plan. Opinions on the co-operation between parents and employees varied. Some kindergarten teachers and parents were satisfied with the co-operation and some experienced that there had been different challenges: differences on views between parents and employees on what kind of support a child needs and how much.