Kuuluuko lapsen ääni päiväkodissa? : Työntekijöiden näkökulmia lapsen osallisuuteen Espoon keskustan päiväkodeissa

Abstract

TIIVISTELMÄ

Hagelberg, Maarit. Kuuluuko lapsen ääni päiväkodissa? Työntekijöiden näkökulmia lapsen osallisuuteen Espoon keskustan päiväkodeissa. Helsinki, syksy 2010, 42 s., 1 liite.

Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK).

Työn lähtökohtana on lapsen osallisuuden käsite. Lapsen osallisuus päiväkodissa toteutuu yhteisöllisyyden kautta, jossa sekä lapset että aikuiset oppivat ja kasvavat. Kasvatusvuorovaikutuksella on ratkaiseva rooli lapsen osallisuuden toteutumisessa. Työntekijät ovat lapsen osallisuuden mahdollistajia tai ehkäisijöitä.

Tässä opinnäytetyössä selvitin työntekijöiden käsityksiä lapsen osallisuudesta 3–6-vuotiaiden ryhmässä Espoon keskustan alueella. Tavoitteena on saada selville, miten työntekijät määrittävät lapsen osallisuuden käsitteen. Toiseksi on tarkoitus selvittää heidän käsitystään siitä, mitkä työtavat edistävät ja ehkäisevät lapsen osallisuutta päiväkodissa. Lisäksi kartoitan heidän käsitystään siitä, miten työtapoja tulisi kehittää lapsen osallisuuden lisäämiseksi.

Teoriaosuus käsittelee lapsen osallisuuden käsitettä päivähoidon pedagogiikan kehityksen ja eri teorioiden kautta. Aineisto tutkimukseen kerättiin kyselyllä. Kysely lähetettiin sisäpostissa kahdeksaantoista Espoon keskustan päiväkotiin 3–6-vuotiaiden tiimin työntekijöille. Kysymyksiä kyselyssä oli 16. Kysely oli puolistrukturoitu. Suurin osa kysymyksistä oli avoimia. Tutkimusmetodini oli kvalitatiivinen. Osa kyselyaineistosta analysoitiin luokittelemalla vastaukset teemoiksi. Vastauksia tuli 13, joten vastausprosentti oli 72, 2 %.

Tuloksista sai selville, että työntekijöillä oli varsin yhtenäinen määritelmä lapsen osallisuuden käsitteestä. Opinnäytetyössä selvisi, että 76,9 % vastaajista määritteli lapsen osallisuuden aikuisen ja lapsen välisen vuorovaikutuksen kautta. Toinen määrittelytapa oli lähestyä lapsen osallisuutta lapsihavainnoinnin ja lapsilähtöisyyden näkökulmasta.

Kaikkein tärkeimmäksi lapsen osallisuuden edistäjäksi nousi aikuisen aito läsnäolo ja lapsen kuunteleminen. Osallisuutta edistäviksi työtavoiksi vastaajat kokivat mm. leikin, lapsihavainnoinnin, pienryhmätoiminnan, projektityöskentelyn. Ehkäiseviksi tekijöiksi lapsen osallisuudelle nähtiin liian suuret ryhmäkoot, tilan puute ja ennen kaikkea henkilökunnan riittämättömyys.

Opinnäytetyön perusteella voi päätellä, että työntekijät ovat tietoisia lapsen osallisuuden tarpeellisuudesta. Yhtenäisiä linjauksia ja toimintatapoja lapsen osallisuuden kehittämiseksi kaivataan. Työntekijät ovat valmiita muutokseen, mutta koulutusta ja keskustelua lapsen osallisuudesta on päiväkodeissa liian vähän jos ollenkaan.

Avainsanat: osallisuus, päiväkoti, kehittäminen

ABSTRACT

Hagelberg, Maarit Is the child’s voice heard in the day care center? The staff’s view on child inclusion. 42 p.,1 appendix. Language: Finnish. Helsinki, Autumn 2010

Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services. Degree: Bachelor of Social Services.

The basis of this study was the concept of child inclusion. Child inclusion is a community effort, helping both children and adults to learn and grow. Interaction has a defining role in child participation.

The purpose of this study was to find out the staff’s views on children’s inclusion in the 3—6 -year-old groups in the area of Espoo center. The goal was to find out how the staff members defined child inclusion. The study also aimed to find out how the day care centers’ working methods influenced child inclusion. Did the staff members have any development ideas to make the child participation more considered in the future?

The theory part is about child inclusion based on the different day care theories.

The material to this study was collected by questionnaires. The questionnaires were sent by postal mail to eighteen day care centers’ staff members of the 3—6 –year-old groups. There were 16 questions in the questionnaire. The questionnaire was half structured. Most of the questions were open-ended. In this project the study method was qualitative.13 of the questionnaires were completed making the response rate 72, 2%.

According to the respondents, staff members had a similar view on child inclusion. During this study it became clear that 76,9% of the answers defined child inclusion through the interaction between adults and children. Another way to define child inclusion was to approach it from the perspective of observing the child.

The most important issue in child inclusion was thought to be adult presence and listening. Enhancing working methods were thought to be play, project work and small group work. Restricting factors in child inclusion were thought to be oversized groups, lack of space and most of all, insufficient number of staff.

In this study it became clear that the staff was aware of the necessity of child participation. Common procedures for the development of child inclusion are needed. The staff members are ready for the changes that need to be made but the education and discussion in the workplaces seem unfortunately almost nonexistent.

Keywords: child inclusion, child participation, development, day care center