"PITÄÄ OLLA PIRUN KIPEÄ, ETTEI PYSTY TANSSIMAAN..." : Karaoketanssit uutena työmallina Kontulan palvelukeskuksessa

Abstract

TIIVISTELMÄ

Näränen, Marja-Liisa. Pitää olla pirun kipeä, ettei pysty tanssimaan – Karaoketanssit uutena työmallina Kontulan palvelukeskuksessa. Helsinki, syksy 2010, 71 s., 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki. Sosionomi (AMK)

Tämä opinnäytetyö on hanke, jossa tavoitteena on uuden työmallin kehittäminen palvelukeskukseen tukemaan päivätanssitoiminnan jatkuvuutta. Hankkeen välillisinä tavoitteina ovat tanssin hyvinvointivaikutukset ikääntyvälle sekä työhyvinvointia lisäävä vaikutus työntekijöille. Pitkän aikavälin tavoitteena on säilyttää päivätanssitoiminta osana palvelukeskustoimintaa määrärahoihin kohdistuvista säästöistä huolimatta. Kehittämistavoitteena on työntekijöiden aktiivinen osallistuminen päivätansseihin osana yhteisöllistä toimintaa.

Päivätanssien kehittämishanke toteutettiin Helsingissä Kontulan palvelukeskuksessa syksystä 2009 kevääseen 2010 asti. Hanke toteutettiin järjestämällä päivätanssit karaoketanssien muodossa, jossa musiikki soitettiin karaokelevyltä ja laulajina toimivat sekä työntekijät että asiakkaat. Hankkeen suunnittelu- ja organisointivastuu oli opinnäytetyöntekijällä ja se toteutettiin yhdessä työntekijöiden ja asiakkaiden kanssa. Hankkeen onnistumista arvioitiin asiakkailta ja työntekijöiltä saadun suullisen ja kirjallisen palautteen pohjalta. Lisäksi hanketta varten perustettu työryhmä arvioi uuden työmallin toimivuutta.

Tulosten perusteella päivätanssitoiminnalla on selvä hyöty ikääntyvän ihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Myös karaoketansseihin osallistuvat työntekijät kokivat, että päivätanssitoiminnalla oli työhyvinvointia edistävä ja yhteisöllisyyttä lisäävä vaikutus. Tulosten mukaan joillekin työntekijöille vuorotyö ja kynnys esiintyä julkisesti loivat haasteita päivätansseihin osallistumiseen. Myös toisten työntekijöiden kriittinen suhtautuminen työajalla laulamiseen olivat seikkoja, jotka aiheuttivat ristiriitaisia tilanteita ryhmäkodeissa.

Hankkeen tulokset osoittavat, että uutta työmallia voidaan käyttää osana vanhuspalvelualan palvelujärjestelmää ja se toimii hyvin, jos siihen saadaan sitoutumaan muutama henkilö työyhteisöstä. Kehittämistavoitteena on levittää riittävästi tietoa työntekijöille uudesta toimintamallista ja näin saada mahdollisimman moni osallistumaan päivätanssitoimintaan.

Asiasanat: vanhukset, hyvinvointi, työhyvinvointi, terveysliikunta, tanssi, vanhustenhuolto, kehittämisprojektit

ABSTRACT

Näränen Marja-Liisa One must be pretty damn sick not to be able to dance. Karaoke dancing, a new working model in Kontula service center. 71p., 5 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Autumn 2010.

Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services. Degree: Bachelor of Social Services.

My thesis is a development project aimed at developing and supporting the continuity of a new work method for the Kontula elderly service centre. One of the aims of this work is to show the importance of dancing and the effect it has on the wellbeing of the elderly people and health care workers. A long-term goal is to ensure the continuity of karaoke dancing as one of the activities in the service center. The development objective was to encourage the present employees to be actively involved in the daytime dance activities. This project model was implemented in the Kontula service center in 2009 - 2010.

Karaoke dance music and the dances were performed by singing from karaoke discs, of which the singers were both staff and clients. The project itself was implemented in collaboration with the clients and other employees. The success of the project was evaluated by analyzing the verbal and written feedback from the clients and members of staff.

The results from the feedback suggested that daytime dance activities had a positive effect on the physical, mental and social well-being of the elderly people. Also, the staff members who took part in the project expressed that the dance activities promoted well-being at work, and had a positive effect on social relations. The results also suggested that shift work clearly presented a barrier during the implementation of the project. In the beginning, the health care workers from the service centre were suspicious of singing and dancing during working hours. The project results indicate that this new form of work can be used as part of the activities held in the service center. Furthermore, it functions better if more than one employee takes part in the organization of the activity. The present development objective is to spread information about this work method, and get as many staff members as possible to participate in the daily dance activities.

Keywords: elderly people, well-being, dance, development project