"Sitä just, ettei tarvi olla yksin..." : yhteisöllisyyden kokemuksia Sepänkodin palvelutalossa

Abstract

TIIVISTELMÄ

Hill, Kirsi. ”Sitä just, ettei tarvi olla yksin...” Yhteisöllisyyden kokemuksia Sepänkodin palvelutalossa. Helsinki, syksy 2010. 58 s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Sosiaalialan koululutusohjelma. Sosionomi (AMK).

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Sepänkodin palvelutalon asukkaiden kokemuksia yhteisöllisyydestä. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: Millaisia kokemuksia asukkailla on yhteisöllisyydestä ja miten yhteisöllisyyttä tulisi kehittää.

Tutkimuksen teoreettisessa osassa käsiteltiin sosiaalista pääomaa ja yhteisöllisyyttä sekä niiden vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin. Mielenterveyteen ja mielenterveyskuntoutumisen taustalla vaikuttavaan lainsäädäntöön perehdyttiin myös tässä opinnäytetyössä.

Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Asukkaiden haastatteluiden aineisto kerättiin käyttämällä puolistrukturoitua haastattelulomaketta. Haastattelut järjestettiin keväällä 2010 ja 17 asukasta osallistui niihin. Haastattelut analysoitiin SWOT-analyysimenetelmällä.

Tutkimustulosten perusteella Sepänkodin asukkaat olivat tyytyväisiä yhteisöllisyyteensä. Muutoksia nykyiseen tilanteeseen ei juuri kaivattu. Vastausten perusteella asukkaat toivoivat kuitenkin lisää retkiä, harrastusmahdollisuuksia ja erilaisia tapahtumia. Asukkaat kokivat tarvitsevansa ja myös toivoivat nykyistä enemmän henkilökohtaista huomiota palvelutalon ohjaajilta. Asukkaiden mielestä parasta yhteisössä olivat oma koti, turvallisuus, rauha ja ystävät. Yhteisöllisyys oli myös mahdollistanut asukkaiden keskinäisen vertaistuen. Ikävimpinä asioina yhteisöllisyydessä mainittiin riidat, huutaminen ja epäystävällinen käytös. Asukkaat toivoivat, että ilmapiiri olisi rauhallisempi, ja että asukkaat kohtelisivat toisiaan ystävällisemmin ja kohteliaammin.

Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että asukkaat pitivät yhteisöllisyyttä tärkeänä arvona Sepänkodissa ja kokivat sen toteutuvan hyvin. Huomioiden asukkaiden kehittämisehdotukset, voidaan yhteisöllisyyden myönteisiä kokemuksia lisätä ja vahvistaa palvelutalon asukkaiden keskuudessa. Tulosten myötä on mahdollista kehittää toimintaa vastaamaan entistä paremmin asukkaiden toiveita ja tarpeita.

Asiasanat: yhteisöllisyys, sosiaalinen pääoma, mielenterveys, vertaistuki,psyykkisesti sairaat, palvelutalot, kvalitatiivinen tutkimus

ABSTRACT

Hill, Kirsi ”I don’t have to be alone...” Experiences of communality in Sepänkoti.58 p., 3 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Autumn 2010.

Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services.Degree: Bachelor of Social Services.

The aim of this thesis was to find out what kind of experiences of communality did the inhabitants of Sepänkoti have? The main questions were: What kind of experiences did the inhabitants have concerning communality and how should the communality be developed?

The theoretical part of the thesis focused on social capital and communality and their effects on people’s welfare. Mental health and the legislation of mental health rehabilitation were also inspected in the thesis.

The thesis was conducted by using a qualitative research method. The data was gathered by using thematic interviews. During the spring in 2010, 17 inhabitants took part in the interviews. The interviews were analysed by using SWOT-analysis.

The results showed that the inhabitants in Sepänkoti were satisfied with their communality. They did not expect changes in their everyday life. They hoped for more activities, events and trips. They also hoped for more personal attention paid to them by the leaders of Sepänkoti. The inhabitants placed a high value on home, safety, privacy and friends. It was easy to give peer support to each other because of the communality that existed there. The most negative aspects of communality were arguments, shouting and unfriendly behavior. The inhabitants hoped that the atmosphere were more peaceful in Sepänkoti. They also hoped for friendly and polite treatment in their community.

The results showed that the inhabitants appreciated communality. In their opinion communality worked well in Sepänkoti. It is possible to increase the positive communality in Sepänkoti by taking into account the suggestions for improvements made by the inhabitants themselves. According to the results, it is possible to develop activities based more on the needs and hopes of the inhabitants.

Keywords: communality, social capital, mental health, peer support, qualitative research