APOTTI YHDISTÄÄ: Kuuselan perhekuntoutuskeskuksen henkilökunnan näkemyksiä tietojärjestelmän käyttöönoton yhteydessä
Juslenius, Kirsi; Vaurama, Emilia (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019100319512
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019100319512
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Kirsi Juslenius ja Emilia Vaurama
Apotti yhdistää- Henkilökunnan kokemuksia käyttöönoton yhteydessä
Sivuja 52 + Liitteitä 3
Syksy 2019
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Sosiaaliala ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto
Sosionomi (AMK) diakonia
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten henkilökunta on kokenut Apotti-tietojärjestelmän käyttöönoton työyhteisössään. Saavatko he riittävästi koulutusta ja tukea käyttöönoton yhteydessä sekä miten muutos vaikuttaa työntekemiseen jatkossa. Osa Vantaan kaupungin sosiaalihuollon toimijoista on perusterveydenhuollon kanssa ottanut ensimmäisinä uuden tietojärjestelmän Apotin käyttöönsä.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena yhteistyössä Vantaan kaupungin lastensuojelun perhekuntoutuksen yksikön kanssa. Tutkimusaineistona oli Kuuselan perhekuntoutuskeskuksen henkilökunnalle lähetetyn kyselyn vastaukset. Kysely lähetettiin 25 henkilölle ja vastauksia palautui 19 kappaletta. Vastausprosentti oli 76%. Kysely toteutettiin wepropol-verkkokyselynä, joka sopi ajankäytöllisesti parhaiten vastaajille. Pääsääntöisesti käytössä olivat strukturoidut kysymykset. Avoimia kysymyksiä käytettiin täydentämään vastauksia. Avoimiin kysymyksiin saadut vastaukset teemoiteltiin ja värikoodien avulla hahmoteltiin yhteneviä teemoja.
Aineisto jaettiin ennalta pohdittujen teemojen mukaisesti neljään alueeseen, joita tarkasteltiin saatujen vastausten kautta. Henkilökunta koki koulutuksen olleen riittävää, mutta se oli tapahtunut liian aikaisin ja koulutusnäkymä ei ollut perhekuntoutukselle sopiva. Asiakkaan kanssa yhdessä tehtävän kirjaamisen hyvät puolet ovat henkilökunnalla tiedossa, mutta yhdessä kirjaamista ei osastoilla toteuteta. Henkilökunta koki, ettei heille ole tullut yhdessä kirjaamiseen selkeää ohjeistusta, eikä se ole vakiintunut tapa toimia. Lähes puolet henkilökunnasta koki uuden tietojärjestelmän käyttöönoton onnistuneen hyvin tai todella hyvin, vaikka heiltä tulikin joihinkin kohtiin kritiikkiä. Henkilökunta näki asiakkaan kanssa yhdessä kirjaamisen lisääntyvän ja kokonaisuuksien hallinnan helpottuvan. Lisäksi he kokivat yhtenäistyvän arvioinnin ja kirjaamisen tehostuvan.
Johtopäätöksinä todetaan, että henkilökunnan kokemus Apotin käyttöönoton suhteen oli positiivinen. Henkilökunta koki kehitystyön Apotin sisällön suhteen jatkossakin tärkeäksi, jotta siitä saadaan paremmin sosiaalihuoltoa palveleva. Henkilökunnalla oli varsinkin perhekuntoutuksen otsikoinnin suhteen kehitysehdotuksia.
Asiasanat: Apotti, Asiakaskirjaaminen, Osallisuus, Muutos
Kirsi Juslenius ja Emilia Vaurama
Apotti yhdistää- Henkilökunnan kokemuksia käyttöönoton yhteydessä
Sivuja 52 + Liitteitä 3
Syksy 2019
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Sosiaaliala ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto
Sosionomi (AMK) diakonia
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten henkilökunta on kokenut Apotti-tietojärjestelmän käyttöönoton työyhteisössään. Saavatko he riittävästi koulutusta ja tukea käyttöönoton yhteydessä sekä miten muutos vaikuttaa työntekemiseen jatkossa. Osa Vantaan kaupungin sosiaalihuollon toimijoista on perusterveydenhuollon kanssa ottanut ensimmäisinä uuden tietojärjestelmän Apotin käyttöönsä.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena yhteistyössä Vantaan kaupungin lastensuojelun perhekuntoutuksen yksikön kanssa. Tutkimusaineistona oli Kuuselan perhekuntoutuskeskuksen henkilökunnalle lähetetyn kyselyn vastaukset. Kysely lähetettiin 25 henkilölle ja vastauksia palautui 19 kappaletta. Vastausprosentti oli 76%. Kysely toteutettiin wepropol-verkkokyselynä, joka sopi ajankäytöllisesti parhaiten vastaajille. Pääsääntöisesti käytössä olivat strukturoidut kysymykset. Avoimia kysymyksiä käytettiin täydentämään vastauksia. Avoimiin kysymyksiin saadut vastaukset teemoiteltiin ja värikoodien avulla hahmoteltiin yhteneviä teemoja.
Aineisto jaettiin ennalta pohdittujen teemojen mukaisesti neljään alueeseen, joita tarkasteltiin saatujen vastausten kautta. Henkilökunta koki koulutuksen olleen riittävää, mutta se oli tapahtunut liian aikaisin ja koulutusnäkymä ei ollut perhekuntoutukselle sopiva. Asiakkaan kanssa yhdessä tehtävän kirjaamisen hyvät puolet ovat henkilökunnalla tiedossa, mutta yhdessä kirjaamista ei osastoilla toteuteta. Henkilökunta koki, ettei heille ole tullut yhdessä kirjaamiseen selkeää ohjeistusta, eikä se ole vakiintunut tapa toimia. Lähes puolet henkilökunnasta koki uuden tietojärjestelmän käyttöönoton onnistuneen hyvin tai todella hyvin, vaikka heiltä tulikin joihinkin kohtiin kritiikkiä. Henkilökunta näki asiakkaan kanssa yhdessä kirjaamisen lisääntyvän ja kokonaisuuksien hallinnan helpottuvan. Lisäksi he kokivat yhtenäistyvän arvioinnin ja kirjaamisen tehostuvan.
Johtopäätöksinä todetaan, että henkilökunnan kokemus Apotin käyttöönoton suhteen oli positiivinen. Henkilökunta koki kehitystyön Apotin sisällön suhteen jatkossakin tärkeäksi, jotta siitä saadaan paremmin sosiaalihuoltoa palveleva. Henkilökunnalla oli varsinkin perhekuntoutuksen otsikoinnin suhteen kehitysehdotuksia.
Asiasanat: Apotti, Asiakaskirjaaminen, Osallisuus, Muutos