Lasten osallisuus lastensuojelutarpeen selvityksessä
Kosonen, Riitta (2011)
Kosonen, Riitta
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2011
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102282738
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102282738
Tiivistelmä
Riitta Kosonen. Lapsen osallisuus lastensuojelutarpeen selvityksessä. Helsinki kevät 2011, 60 s., 3 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK).
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lasten ja heidän vanhempiensa mielipiteitä siitä, miten he näkevät lasten osallisuuden lastensuojelutarpeen selvityksessä. Tutkimuskysymyksinä olivat: Millaisia ovat lapsen kokemukset kuulluksi tulemisesta lastensuojelutarpeen selvitysprosessissa? Millaisiksi lapset kokevat vaikutusmahdollisuutensa lastensuojelutarpeen selvitysprosessissa? Miten vanhemmat näkevät, ovatko heidän lapsensa tulleet kuulluiksi lastensuojelutarpeen selvitysprosessissa? Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Nurmijärven kunnan lastensuojelun kanssa.
Teoriaosuus käsittelee lapsen osallisuuden käsitettä lastensuojelussa. Aineisto tutkimukseen kerättiin palautelomakkeella. Palautelomake jaettiin lastensuojelutarpeen selvityksen yhteenvetotapaamisissa. Kysely oli puolistrukturoitu. Tutkimukseen osallistui seitsemän perhettä, joista 14 lasta ja 13 heidän vanhempaansa täytti palautelomakkeen.
Koska tutkimuksen aineisto on varsin pieni, seitsemää perhettä koskeva lomakekysely, saatuja tuloksia ei voida yleistää suurempaan joukkoon. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että yleensä ottaen lastensuojelutarpeen selvitykseen osallistuneet lapset ja heidän vanhempansa olivat tyytyväisiä lastensuojelutarpeen selitysprosessiin. Perheen jäsenten mielestä heidän ajatuksiaan ja toiveitaan kuunneltiin. Tapaamiset lastensuojelun työntekijöiden kanssa sujuivat perheiden mielestä hyvin. Tutkimuksessa mukana olleiden lasten mielestä työntekijät ymmärsivät vaihtelevasti, mitä apua lapsi itse ja hänen perheensä tarvitsevat.
Lastensuojelutarpeen selvityksen laajuus vaihtelee yhdestä tapaamisesta laajoihin useampaan koko perhettä koskeviin tapaamisiin. Laajoissa lastensuojelutarpeen selvityksissä systemaattinen palautejärjestelmän käyttäminen on yksinkertaista. Selvityksen jälkeen pienellä puolistrukturoidulla haastattelulla saadaan selville perheen lapsilta, ovatko he prosessin aikana tulleet kuulluiksi, miten he ovat voineet vaikuttaa omiin asioihinsa ja miten lapsi näkee, onko asiakkuuden aikana tapahtunut muutosta heidän omassa elämässään. Näin lastensuojelun työntekijät voivat halutessaan arvioida omaa työtään ja luoda jatkuvaa vakiintunutta palautejärjestelmää.
Asiasanat: lastensuojelu, osallisuus, osallistuminen, lapset, selvitys
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK).
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lasten ja heidän vanhempiensa mielipiteitä siitä, miten he näkevät lasten osallisuuden lastensuojelutarpeen selvityksessä. Tutkimuskysymyksinä olivat: Millaisia ovat lapsen kokemukset kuulluksi tulemisesta lastensuojelutarpeen selvitysprosessissa? Millaisiksi lapset kokevat vaikutusmahdollisuutensa lastensuojelutarpeen selvitysprosessissa? Miten vanhemmat näkevät, ovatko heidän lapsensa tulleet kuulluiksi lastensuojelutarpeen selvitysprosessissa? Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Nurmijärven kunnan lastensuojelun kanssa.
Teoriaosuus käsittelee lapsen osallisuuden käsitettä lastensuojelussa. Aineisto tutkimukseen kerättiin palautelomakkeella. Palautelomake jaettiin lastensuojelutarpeen selvityksen yhteenvetotapaamisissa. Kysely oli puolistrukturoitu. Tutkimukseen osallistui seitsemän perhettä, joista 14 lasta ja 13 heidän vanhempaansa täytti palautelomakkeen.
Koska tutkimuksen aineisto on varsin pieni, seitsemää perhettä koskeva lomakekysely, saatuja tuloksia ei voida yleistää suurempaan joukkoon. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että yleensä ottaen lastensuojelutarpeen selvitykseen osallistuneet lapset ja heidän vanhempansa olivat tyytyväisiä lastensuojelutarpeen selitysprosessiin. Perheen jäsenten mielestä heidän ajatuksiaan ja toiveitaan kuunneltiin. Tapaamiset lastensuojelun työntekijöiden kanssa sujuivat perheiden mielestä hyvin. Tutkimuksessa mukana olleiden lasten mielestä työntekijät ymmärsivät vaihtelevasti, mitä apua lapsi itse ja hänen perheensä tarvitsevat.
Lastensuojelutarpeen selvityksen laajuus vaihtelee yhdestä tapaamisesta laajoihin useampaan koko perhettä koskeviin tapaamisiin. Laajoissa lastensuojelutarpeen selvityksissä systemaattinen palautejärjestelmän käyttäminen on yksinkertaista. Selvityksen jälkeen pienellä puolistrukturoidulla haastattelulla saadaan selville perheen lapsilta, ovatko he prosessin aikana tulleet kuulluiksi, miten he ovat voineet vaikuttaa omiin asioihinsa ja miten lapsi näkee, onko asiakkuuden aikana tapahtunut muutosta heidän omassa elämässään. Näin lastensuojelun työntekijät voivat halutessaan arvioida omaa työtään ja luoda jatkuvaa vakiintunutta palautejärjestelmää.
Asiasanat: lastensuojelu, osallisuus, osallistuminen, lapset, selvitys