Lasten osallisuus lastensuojelutarpeen selvityksessä

Abstract

Riitta Kosonen. Lapsen osallisuus lastensuojelutarpeen selvityksessä. Helsinki kevät 2011, 60 s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK).

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lasten ja heidän vanhempiensa mielipiteitä siitä, miten he näkevät lasten osallisuuden lastensuojelutarpeen selvityksessä. Tutkimuskysymyksinä olivat: Millaisia ovat lapsen kokemukset kuulluksi tulemisesta lastensuojelutarpeen selvitysprosessissa? Millaisiksi lapset kokevat vaikutusmahdollisuutensa lastensuojelutarpeen selvitysprosessissa? Miten vanhemmat näkevät, ovatko heidän lapsensa tulleet kuulluiksi lastensuojelutarpeen selvitysprosessissa? Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Nurmijärven kunnan lastensuojelun kanssa.

Teoriaosuus käsittelee lapsen osallisuuden käsitettä lastensuojelussa. Aineisto tutkimukseen kerättiin palautelomakkeella. Palautelomake jaettiin lastensuojelutarpeen selvityksen yhteenvetotapaamisissa. Kysely oli puolistrukturoitu. Tutkimukseen osallistui seitsemän perhettä, joista 14 lasta ja 13 heidän vanhempaansa täytti palautelomakkeen.

Koska tutkimuksen aineisto on varsin pieni, seitsemää perhettä koskeva lomakekysely, saatuja tuloksia ei voida yleistää suurempaan joukkoon. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että yleensä ottaen lastensuojelutarpeen selvitykseen osallistuneet lapset ja heidän vanhempansa olivat tyytyväisiä lastensuojelutarpeen selitysprosessiin. Perheen jäsenten mielestä heidän ajatuksiaan ja toiveitaan kuunneltiin. Tapaamiset lastensuojelun työntekijöiden kanssa sujuivat perheiden mielestä hyvin. Tutkimuksessa mukana olleiden lasten mielestä työntekijät ymmärsivät vaihtelevasti, mitä apua lapsi itse ja hänen perheensä tarvitsevat.

Lastensuojelutarpeen selvityksen laajuus vaihtelee yhdestä tapaamisesta laajoihin useampaan koko perhettä koskeviin tapaamisiin. Laajoissa lastensuojelutarpeen selvityksissä systemaattinen palautejärjestelmän käyttäminen on yksinkertaista. Selvityksen jälkeen pienellä puolistrukturoidulla haastattelulla saadaan selville perheen lapsilta, ovatko he prosessin aikana tulleet kuulluiksi, miten he ovat voineet vaikuttaa omiin asioihinsa ja miten lapsi näkee, onko asiakkuuden aikana tapahtunut muutosta heidän omassa elämässään. Näin lastensuojelun työntekijät voivat halutessaan arvioida omaa työtään ja luoda jatkuvaa vakiintunutta palautejärjestelmää.

Asiasanat: lastensuojelu, osallisuus, osallistuminen, lapset, selvitys

Kosonen Riitta Examining the Need for Child Welfare: Child Inclusion 60 p., 3 appendices, Language: Finnish. Helsinki, Spring 2011. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services. Degree: Bachelor of Social Services.

The purpose of the study was to investigate children's and their parents' views on how they see child participation in the assessment of the need for child wel-fare. The study focused on what experiences children had of being heard in the process of assessing the need for child welfare, what opportunities to influence the process of assessing the need for child welfare children felt they had, and how parents saw their children having been heard in the process of assessing the need for child welfare. The study was conducted in partnership with the Nurmijärvi municipality child welfare.

The theory part deals with the concept of child participation in child welfare. The data for the study was collected using an evaluation form. The evaluation form was handed out during meetings in the assessment of the need for child welfare. The survey was half-structured. Seven families took part in the study. From these families, 14 children and 13 of their parents filled in the evaluation form.

The sample being fairly small, a questionnaire handed out to seven families, the results acquired cannot be generalized to a larger group. The results of the study showed that in general, the children and their parents taking part in the process of assessing the need for child welfare were satisfied with the assessment process of the need for child welfare. The family members felt that their thoughts and wishes were heard. They felt that the meetings with child welfare employees went well. According to the children taking part in the study, the employees understood to a varying degree what help the child him- or herself and the child's family were in need of.

The extent of the assessment of the need for child welfare varies from one meeting to a number of extensive meetings for the whole family. In extensive assessments of the need for child welfare the use of a systematic evaluation system is straightforward. Therefore, after the assessment, a small half-structured interview could be used to find out from the children in the family if they have been heard during the process, to what extent they have been able to influence matters concerning themselves and if the child thinks there has been any change in his or her own life during the time of service use. This would give child welfare employees the possibility, should they want, to evaluate their own work and create a continuous established evaluation system.

Keywords: child welfare, inclusion, assessment