Perhekuntoutuskeskus Lauste ry:n erityisen huolenpidon yksikön opasvihko nuorille
Vähätalo, Meiju (2019)
Vähätalo, Meiju
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019111821406
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019111821406
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tilaaja oli Perhekuntoutuskeskus Lauste ry:n erityisen huolenpidon yksikkö.
Erityinen huolenpito on lastensuojelun rajoitustoimenpide, joka pysäyttää nuoren vahingollisen käyttäytymisen. Nuoren tullessa erityisen huolenpidon jaksolle, on hänen tilanteensa usein hyvin kriisiytynyt. Nuori tulee erityisen huolenpidon jaksolle osaston neuvottelutilaan, jossa nuorta haastatellaan ja hänelle kerrotaan osaston käytäntöjä. Nuori ei useinkaan muista, mitä aloitushaastattelussa on kerrottu, josta tämän opasvihkon idea on sai alkunsa. Tämän opinnäytetyön avulla on suunniteltu nuorille oma opasvihko, johon on kerätty tarpeellinen tieto Lausteen erityisen huolenpidon jaksosta.
Opinnäytetyön tavoite oli saada nuorille lisää luottamuksen tunnetta erityisen huolenpidon yksikköön ja koko erityisen huolenpidon jaksoon. Opasvihkon avulla nuorten erityisen huolenpidon jakson aloittaminen helpottuisi ja nuori pystyisi tutustumaan erityiseen huolenpitoon paremmin. Opasvihkon tarkoitus on vähentää nuorten ennakkoluuloja erityisen huolenpidon jaksoa aloittaessa. Opinnäytetyössä on käyty läpi keskeisimpiä rajoitustoimenpiteitä ja Lausteen taustaa. Opinnäytetyöllä on korostettu lasten oikeuksia sijaishuollossa.
Kehittäistyönä on käytetty erityisen huolenpidon jakson nuorille ja ohjaajille puolistrukturoitua haastattelua. Haastattelut on toteutettu ammattilaisen näkökulmasta ja valittu haastatteluun erityisen huolenpidon yksikön pitkäaikaisia työntekijöitä. Opinnäytetyöhön on haastateltu puhelimitse neljän erityisen huolenpidon yksikön ohjaajia ja Perhekuntoutuskeskus Lausteen erityisen huolenpidon yksikön nuoria on haastateltu henkilökohtaisesti.
Kehittämistyönä on käytetty erityisen huolenpidon jakson nuorille ja ohjaajille puolistrukturoitua haastattelua. Haastattelut on toteutettu ammattilaisen näkökulmasta ja haastatteluun on valittu Perhekuntoutuskeskus Lausteen erityisen huolenpidon yksikön pitkäaikaisia työntekijöitä. Tämän lisäksi opinnäytetyöhön on haastateltu puhelimitse neljää erityisen huolenpidon yksikön ohjaajaa muista yksiköistä, sekä Perhekuntoutuskeskus Lausteen erityisen huolenpidon yksikön nuoria, joita on haastateltu henkilökohtaisesti.
Erityinen huolenpito on lastensuojelun rajoitustoimenpide, joka pysäyttää nuoren vahingollisen käyttäytymisen. Nuoren tullessa erityisen huolenpidon jaksolle, on hänen tilanteensa usein hyvin kriisiytynyt. Nuori tulee erityisen huolenpidon jaksolle osaston neuvottelutilaan, jossa nuorta haastatellaan ja hänelle kerrotaan osaston käytäntöjä. Nuori ei useinkaan muista, mitä aloitushaastattelussa on kerrottu, josta tämän opasvihkon idea on sai alkunsa. Tämän opinnäytetyön avulla on suunniteltu nuorille oma opasvihko, johon on kerätty tarpeellinen tieto Lausteen erityisen huolenpidon jaksosta.
Opinnäytetyön tavoite oli saada nuorille lisää luottamuksen tunnetta erityisen huolenpidon yksikköön ja koko erityisen huolenpidon jaksoon. Opasvihkon avulla nuorten erityisen huolenpidon jakson aloittaminen helpottuisi ja nuori pystyisi tutustumaan erityiseen huolenpitoon paremmin. Opasvihkon tarkoitus on vähentää nuorten ennakkoluuloja erityisen huolenpidon jaksoa aloittaessa. Opinnäytetyössä on käyty läpi keskeisimpiä rajoitustoimenpiteitä ja Lausteen taustaa. Opinnäytetyöllä on korostettu lasten oikeuksia sijaishuollossa.
Kehittäistyönä on käytetty erityisen huolenpidon jakson nuorille ja ohjaajille puolistrukturoitua haastattelua. Haastattelut on toteutettu ammattilaisen näkökulmasta ja valittu haastatteluun erityisen huolenpidon yksikön pitkäaikaisia työntekijöitä. Opinnäytetyöhön on haastateltu puhelimitse neljän erityisen huolenpidon yksikön ohjaajia ja Perhekuntoutuskeskus Lausteen erityisen huolenpidon yksikön nuoria on haastateltu henkilökohtaisesti.
Kehittämistyönä on käytetty erityisen huolenpidon jakson nuorille ja ohjaajille puolistrukturoitua haastattelua. Haastattelut on toteutettu ammattilaisen näkökulmasta ja haastatteluun on valittu Perhekuntoutuskeskus Lausteen erityisen huolenpidon yksikön pitkäaikaisia työntekijöitä. Tämän lisäksi opinnäytetyöhön on haastateltu puhelimitse neljää erityisen huolenpidon yksikön ohjaajaa muista yksiköistä, sekä Perhekuntoutuskeskus Lausteen erityisen huolenpidon yksikön nuoria, joita on haastateltu henkilökohtaisesti.