Tuetun asumisen merkityksiä Kriminaalihuollon tukisäätiössä asukkaiden kokemana
Oikarinen, Leena (2019)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112422141
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112422141
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä etsittiin asukkaan näkökulmasta tuetun asumisen vaikutuksia uusintarikollisuuteen. Kriminaalihuollon tukisäätiö tuottaa tuetun asumisen palveluita pääkaupunkiseudulla. Säätiöllä on noin 60 hajasijoitettua asuntoa, joita vuokrataan tukiasunnoiksi rikostaustaisille henkilöille. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla Kriminaalihuollon tukisäätiön entisiä ja nykyisiä asukkaita. Teemahaastattelujen aineisto analysoitiin osittain teoriaan peilaten.
Teoriaosuudessa tutkittiin asunnottomuustilannetta Suomessa, asunto ensin -periaatetta, rikosseuraamuksia, vapautuvien vankeja tilannetta ja heidän asunnottomuuttaan sekä desistanssia eli rikollisuudesta irtaantumista käsitteenä.
Haastattelujen analyysi tuotti tietoa rikostaustaisten elämästä, desistanssiin vaikuttaneista seikoista ja tuetun asumisen merkityksistä asukkaille. Asunto koettiin tärkeimpänä asiana rikoksettomaan elämään pyrkiessä, seuraavana tulivat läheisten ja työntekijöiden tuki sekä työpaikka.
Asunto ja asumisen tuki olivat tärkeitä rikollisuudesta irtaantumisessa. Tukea ei välttämättä nähty erillisenä palveluna, vaan se kuului asuntoon. Desistanssi eli rikollisuudesta irtaantuminen on prosessi, jossa retkahduksia voi tapahtua. Asumisen aikana oli kahdelle tullut tuomio, mutta ne olivat lievempiä kuin aikaisemmat. Desistanssi ei ole suoraan riippuvainen päihteettömyydestä. Osa haastatelluista käytti päihteitä, mutta asumiseen sen ei koettu vaikuttavan. Kaksi haastateltavaa oli lopettanut päihteiden käytön kokonaan. Toinen heistä näki päihteiden käytön riskinä rikoksen uusimiselle.
Teoriaosuudessa tutkittiin asunnottomuustilannetta Suomessa, asunto ensin -periaatetta, rikosseuraamuksia, vapautuvien vankeja tilannetta ja heidän asunnottomuuttaan sekä desistanssia eli rikollisuudesta irtaantumista käsitteenä.
Haastattelujen analyysi tuotti tietoa rikostaustaisten elämästä, desistanssiin vaikuttaneista seikoista ja tuetun asumisen merkityksistä asukkaille. Asunto koettiin tärkeimpänä asiana rikoksettomaan elämään pyrkiessä, seuraavana tulivat läheisten ja työntekijöiden tuki sekä työpaikka.
Asunto ja asumisen tuki olivat tärkeitä rikollisuudesta irtaantumisessa. Tukea ei välttämättä nähty erillisenä palveluna, vaan se kuului asuntoon. Desistanssi eli rikollisuudesta irtaantuminen on prosessi, jossa retkahduksia voi tapahtua. Asumisen aikana oli kahdelle tullut tuomio, mutta ne olivat lievempiä kuin aikaisemmat. Desistanssi ei ole suoraan riippuvainen päihteettömyydestä. Osa haastatelluista käytti päihteitä, mutta asumiseen sen ei koettu vaikuttavan. Kaksi haastateltavaa oli lopettanut päihteiden käytön kokonaan. Toinen heistä näki päihteiden käytön riskinä rikoksen uusimiselle.