Defusing-ohjaajan opas Haartmanin sairaalalle
Kaivola, Hanna; Selander, Mia (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112121832
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112121832
Tiivistelmä
Purkukeskustelu (defusing) ja jälkipuinti (debriefing) ovat osa Critical Incident
Stress Management- eli CISM-menettelyä, jolla pyritään ryhmämuotoisella vertaistuella edistämään traumaattisista tilanteista palautumista ja ehkäisemään
posttraumaattisten reaktioiden syntymistä. Menettely on suunnattu henkilöstölle,
joka altistuu ammatissaan potentiaalisesti traumaattisille tapahtumille. Purkukeskustelun tai jälkipuinnin tarve määrittyy olosuhteiden, ei esimerkiksi tilanteessa
mukana olleiden henkilökohtaisten ominaisuuksien, mukaan.
Auttaja-ammateissa inhimillisyyden säilyttäminen vaatii aktiivista työtä, sillä vaarana on kyynistyminen. Ryhmässä tapahtuvalla itsereflektiolla on tutkimusten
mukaan myönteinen vaikutus niin hoitajan mielenterveyden kuin hänen henkisen
hyvinvointinsakin ylläpitämiseen ja parantamiseen. Tätä työskentelyä hoitohenkilökunnan on työtehtäviin liittyen tehokkainta tehdä työpaikalla ja työajalla.
Toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia tilauksesta Haartmanin sairaalan käyttöön defusing-opas eli opas purkukeskustelun ohjaajille. Toinen opinnäytetyön tekijöistä oli 11 vertaisohjaajan muodostaman jälkipurkuryhmän puheenjohtajana tullut tietoiseksi oppaan tarpeesta.
Opas laadittiin keräämällä yhteen Mia Selanderin perehdytyskoulutuksista ja kriisityöaiheisilta luennoilta sekä alan keskeisestä suomenkielisestä kirjallisuudesta
saadut purkukeskustelujen ohjaamista koskevat tiedot. Oppaan rakenne suunniteltiin tukemaan oikeaoppista purkukeskustelumenettelyä. Oppaasta pyydettiin
vaiheittain palautetta kohderyhmältä ja lopuksi purkukeskusteluohjaajien kouluttajalta. Saadut palautteet on huomioitu oppaan lopullisessa versiossa.
Stress Management- eli CISM-menettelyä, jolla pyritään ryhmämuotoisella vertaistuella edistämään traumaattisista tilanteista palautumista ja ehkäisemään
posttraumaattisten reaktioiden syntymistä. Menettely on suunnattu henkilöstölle,
joka altistuu ammatissaan potentiaalisesti traumaattisille tapahtumille. Purkukeskustelun tai jälkipuinnin tarve määrittyy olosuhteiden, ei esimerkiksi tilanteessa
mukana olleiden henkilökohtaisten ominaisuuksien, mukaan.
Auttaja-ammateissa inhimillisyyden säilyttäminen vaatii aktiivista työtä, sillä vaarana on kyynistyminen. Ryhmässä tapahtuvalla itsereflektiolla on tutkimusten
mukaan myönteinen vaikutus niin hoitajan mielenterveyden kuin hänen henkisen
hyvinvointinsakin ylläpitämiseen ja parantamiseen. Tätä työskentelyä hoitohenkilökunnan on työtehtäviin liittyen tehokkainta tehdä työpaikalla ja työajalla.
Toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia tilauksesta Haartmanin sairaalan käyttöön defusing-opas eli opas purkukeskustelun ohjaajille. Toinen opinnäytetyön tekijöistä oli 11 vertaisohjaajan muodostaman jälkipurkuryhmän puheenjohtajana tullut tietoiseksi oppaan tarpeesta.
Opas laadittiin keräämällä yhteen Mia Selanderin perehdytyskoulutuksista ja kriisityöaiheisilta luennoilta sekä alan keskeisestä suomenkielisestä kirjallisuudesta
saadut purkukeskustelujen ohjaamista koskevat tiedot. Oppaan rakenne suunniteltiin tukemaan oikeaoppista purkukeskustelumenettelyä. Oppaasta pyydettiin
vaiheittain palautetta kohderyhmältä ja lopuksi purkukeskusteluohjaajien kouluttajalta. Saadut palautteet on huomioitu oppaan lopullisessa versiossa.