Verkkoympäristössä tapahtuvan kuntoutuksen mahdollisuudet: Mielenterveyskuntoutujien kokemuksia Mielenterveyden keskusliiton järjestämästä verkkokurssista

Abstract

Sähköiset terveyspalvelut mahdollistavat tasa-arvoiset palvelut asuinpaikasta huolimatta. Palvelut nähdään mahdollisuutena lisätä kansalaisten aktiivisuutta omasta terveydestään huolehtimisessa. Palvelutarpeen ja kustannusten kasvaessa tarvitaan uusia kustannustehokkaita palveluita. Sähköisten palveluiden avulla voidaan saada aikaan ajallisia ja rahallisia säästöjä. Säästöistä hyötyvät niin asiakas kuin palveluntuottaja.

Suomessa on aiemmin tutkittu kansalaisten kokemuksia sähköisistä terveyspalveluista. Eri asiakas- ja potilasryhmiin kohdennettuja tutkimuksia on vielä verrattain vähän. Sähköisiltä palveluilta odotetaan paljon. Tässä korostuu tiedon kerääminen eri asiakas- ja potilasryhmiltä erilaisten sähköisten palveluiden käyttämisessä. Opinnäyte on osa SotePeda 24/7 -hanketta. Yksi hankkeen tavoitteista oli vahvistaa ammattilaisten osaamista sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisten palvelujen ja rakenteiden käyttämisessä ja kehittämisessä.

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin työelämän ulkopuolella olevien mielenterveyskuntoutujien kokemuksia Mielenterveyden keskusliiton järjestämästä uudesta verkkokurssista ”Onko tässä pimeydessä valoa?”. Verkkokurssi toteutettiin Campwire-alustalla. Verkkokurssi järjestettiin kahdesti opinnäytetyön aikana.

Aineistonkeruumenetelminä käytettiin sähköistä kyselyä ja sähköistä haastattelua. Kyselylomake luotiin Webropol-kyselytyökalulla. Haastattelut toteutettiin Väestöliiton Hyvä kysymys-verkkopalvelussa. Haastatteluihin osallistuminen oli vapaaehtoista ja haastattelut tehtiin teemahaastatteluina. Kutsu tutkimukseen lähetettiin 38 verkkokurssin suorittaneelle henkilölle. Tutkimusaineisto koostui 15 verkkokurssin suorittaneen henkilön kyselyvastauksista ja kolmesta sähköisestä haastattelusta. Aineisto kerättiin keväällä 2019. Analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.

Verkkokurssin valintaa ohjasi mielenkiinto ja uteliaisuus toteutustapaa kohden. Osalle verkkokurssi oli ainoa mahdollisuus osallistua kurssille. Osallistujat hyötyivät verkkokurssilla käydyistä keskusteluista. Vertaistuki sai uuden toteutumismuodon osallistujillensa verkkomuotoisen toteutuksen ansiosta. Verkkokurssin keskustelualuetta tulisi kehittää. Keskustelualue tuki huonosti pitkiä keskusteluketjuja.

E-health services enable equal treatment regardless of place of residence. Services are seen as an opportunity for citizens to become more active in their own health care. As the need for services and costs increase, new cost-effective services will be needed. E-health services can save both time and money. Both the customer and the service provider will benefit from the savings.

In Finland, citizens’ experiences of e-health services have been studied previously. There are still relatively few studies targeting different client and patient groups. There are great expectations for e-health services. The emphasis is on gathering information from different client and patient groups using different e-health services. This thesis is a part of the SotePeda 24/7 project. One of the aims of the project was to strengthen professionals’ skills in using and developing digital services and structures for social and health care.

This thesis explores the experiences of non-working mental health rehabilitators in a new online course, "Is there light in this darkness?". The course was organized by the Finnish Central Association for Mental Health. The online course was conducted on the Campwire platform. The course was held twice during the thesis.

The data collection methods used were electronic questionnaire and electronic interview. The questionnaire was created using the Webropol-survey tool. The interviews were conducted on the Family Federation of Finland Good question-service. Participation in the interviews was voluntary and the interviews were conducted as theme interviews. Letter of invitation was sent to 38 individuals who completed the online course. The research material consisted of questionnaire replies from 15 people who completed the online course and three electronic interviews. The data was collected in the spring 2019. The analysis was done using theory-guided content analysis.

The choice of the online course was guided by interest and curiosity towards the way it was implemented. For some, the online course was the only opportunity to attend the course. The participants benefited from the online course discussions. Peer support received a new form of implementation for its participants through its online implementation. The online course forum should be developed. Long threads were poorly supported by the forum.