Kirjallinen kuvailu kuurosokealle – kuvailun sisältö ja subjektiivisuus

Abstract

TIIVISTELMÄ

Niemelä, Taru Kirjallinen kuvailu kuurosokealle – kuvailun sisältö ja subjektiivisuus. Diak Länsi, Turku, kevät 2011, 52 sivua, 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Viittomakielentulkin koulutusohjelma, viittomakielentulkki (AMK)

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mistä kirjallisen kuvailun sisältö rakentuu, eli millaisia asioita kuurosokealle kuvailtaessa poimitaan mukaan ja onko kuvailuissa sisällöllistä ja terminologista variaatiota. Pyrkimyksenä oli myös tarkastella kokemuksia kuvailun subjektiivisuudesta sekä selvittää kuvailuun käytettyä aikaa sekä kuvailujen pituutta.

Aineisto koostui viittomakielen tulkkiopiskelijoiden tekemistä kirjallisista kuvailuista, joita oli yhteensä kolmekymmentä. Kymmenen opiskelijaa kuvaili taideteosta, rakennusta sekä huonetta esittävät valokuvat. Kuvailuihinsa he liittivät tiedon kuvailuunsa käyttämästä ajasta sekä merkitsivät subjektiivisiksi kokemansa sanat ja lauseet alleviivauksella. Aineistoa luokittelemalla siitä nostettiin esiin kunkin kohteen kuvailuissa eniten esiintyviä asioita sekä hahmotettiin millaisiin asioihin subjektiivisuuden kokemukset yhdistyvät.

Kuvailuihin sisällytettiin pääasiassa samoja elementtejä. Eniten yhteneväisyyksiä oli rakennuksen kuvailussa ja eniten eroavaisuuksia taideteoksen kuvailussa. Huoneen ja rakennuksen kuvailussa erot olivat lähinnä terminologisia. Taideteoksen kuvailussa erot liittyivät enemmän kohteen tulkintaan, taideteos oli ymmärretty monella tavalla. Vaikka tulkinnat vaihtelivat, pyrittiin kohteesta aina muodostamaan johdonmukainen kokonaisuus. Eri valokuvien kuvailuun käytetty aika jakautui keskimääräisesti melko tasaisesti, mutta yksilölliset erot kuvailijoiden kesken olivat isompia. Kuvailujen pituudet vaihtelivat melko paljon riippuen kuvailijasta ja kuvailtavasta kohteesta. Kokemus subjektiivisuudesta oli hyvin yksilökohtainen sekä tilannesidonnainen.

Tutkimustuloksia ja päätelmiä hyödynnettiin työn tekijän laatimissa kuvailuissa. Esimerkkikuvailut kirjoitettiin samoista valokuvista, joita käytettiin tutkimusaineiston keräämisessä. Kuvailut toimivat esimerkkeinä siitä, millaisia eri tyylein ja tavoittein toteutetut kuvailut voivat olla. Pyrkimyksenä oli antaa yhdenlainen malli siitä, miten jäsennelty ja tavoitteellinen kuvailu rakentuu ja ilmentää sitä, miten kuvailun sisältöön ja subjektiivisuuteen liittyvillä tietoisilla valinnoilla voidaan kuvailusta tehdä laadukkaampaa.

Asiasanat: kuurosokealle kuvailu, kuvailun sisältö, kuvailutulkkaus, subjektiivisuus

ABSTRACT

Niemelä, Taru Written Description for Deafblind – the Context and Subjectivity of Description. 52 p. 1 appendix. Language: Finnish. Turku, Spring 2011. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Sign Language Interpretation. Degree: Sign Language Interpreter.

The purpose of this thesis was to discover how written description for deafblind is constructed, what kind of things are selected to be included in the descriptions and if the descriptions have contextual and terminological variations. The goal was to observe the experiences of the subjectivity of the descriptions and map the amount of time used and the length of descriptions.

The material consisted of thirty written descriptions collected from students of Sign Language interpreting. Ten students described photographs of artwork, a building and a room. They also included information of the amount of time used and the underlining of words and phrases they felt subjective. The most used items were found by categorizing the material, which also revealed what kinds of elements were linked to the experience of subjectivity.

The descriptions included mostly the same elements. The most similarities were found from describing the building and the most differences were in artwork. The differences between describing the room and building were mostly terminological. In describing the artwork, the differences were more related to interpreting the target, the artwork was understood in diverse ways. Even if the interpretations varied, the descriptions always tend to form a coherent picture on the whole. On average the time used on different photographs was split quite evenly, but the individual differences in descriptions were greater. The length of descriptions varied quite a lot depending on the describer and the target being described. The experience of subjectivity was very personal and situation bound.

Results and conclusions were used in the descriptions made by the thesis’ author. The example descriptions were written from the same photographs which were also used to collect research material. The descriptions acted as an example of how to accomplish descriptions with different styles and goals. The idea was to give a certain model of how structured description can be attained and show how the quality of description can be improved with selective choices of content and subjectivity.

Keywords: description for deafblind, context of description, audio description, subjectivity