Väkivaltaa kohdanneet maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret asiakkaina : Helsingin sosiaalipalveluiden työntekijöiden kokemuksia, Malla-hanke, Monika-Naiset liitto ry.
Pättiniemi, Anna; Suvanto, Elina (2011)
Pättiniemi, Anna
Suvanto, Elina
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104274947
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104274947
Tiivistelmä
Pättiniemi, Anna & Suvanto, Elina. Väkivaltaa kohdanneet maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret asiakkaina. Helsingin sosiaalipalveluiden työntekijöiden kokemuksia. MALLA-hanke, Monika-Naiset liitto ry. Diak Etelä, Helsinki, kevät 2011, 87 s., 2 liitet-tä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK).
Kartoitimme opinnäytetyössämme väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajataustaisille 7–16-vuotiaille lapsille ja nuorille suunnattujen tukipalveluiden ja monikulttuuristen per-hepalveluiden tilaa Helsingissä. Tavoitteenamme oli tuottaa tietoa maahanmuuttajataus-taisten lasten ja nuorten asemasta palvelujärjestelmässä ja kyseisen asiakasryhmän koh-taamisen erityispiirteistä työntekijöiden näkökulmasta. Yhteistyökumppaninamme toimi Monika-Naiset liitto ry.
Opinnäytetyömme teoriaosiossa käsittelimme maahanmuuttajuuteen liittyviä käsitteitä ja tilastoja, väkivallan muotoja ja motiiveja sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden tilaa ja kehittämistarpeita.
Suoritimme tutkimuksemme kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusmenetelmällä. Keväällä 2010 lähetimme kvalitatiivisen puolistrukturoidun kyselylomakkeen sähkö-postitse ja kirjeitse yhteensä viidellekymmenelle Helsingissä työskentelevälle sosiaalialan ammattilaiselle, joista osa välitti kyselyä myös eteenpäin. Vastauksia saimme yhteensä 13, jotka analysoimme sisällönanalyysimenetelmällä.
Opinnäytetyömme tuloksista kävi ilmi, että peruspalvelut olivat työntekijöiden tiedossa ja niihin ohjaamisen työntekijät kokivat helpoksi. Erityisesti väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajataustaisille lapsille ja nuorille suunnattuja palveluja ei tiedetty juurikaan olevan. Työntekijät katsoivat peruspalveluiden olevan pääasiassa riittäviä, mutta pakolaisina maahan tulleille koettiin tarvittavan erityistä tukea. Työntekijät kokivat tarvitsevansa lisäkoulutusta väkivallan tunnistamisesta ja palveluohjauksesta. Palveluiden tarjoaminen lapsen tai nuoren omalla äidinkielellä koettiin tärkeäksi, ja tulkin käyttäminen koettiin toisinaan haastavaksi. Ennaltaehkäisevien palveluiden merkitystä korostettiin.
Opinnäytetyömme mukaan väkivallan tunnistamiseen ja sen puheeksi ottamiseen tarvi-taan lisää koulutusta sosiaalialalla. Pakolaiset ja turvapaikanhakijat tarvitsevat erityistä tukea, mutta pääasiassa peruspalvelujen tulisi pystyä vastaamaan kaikkien asiakasryh-mien tarpeisiin. Palveluiden tarjoaminen lapsen ja nuoren omalla äidinkielellä on tärkeää. Ennaltaehkäiseviin palveluihin tulisi panostaa, sillä kaikki väkivaltaa kokeneet lapset ja nuoret oirehtivat ja tarvitsevat apua.
Asiasanat: väkivalta, lapset, nuoret, maahanmuuttajat, ennaltaehkäisy, palvelut, kehittäminen, sosiaalipalvelut, monikulttuurisuus
Kartoitimme opinnäytetyössämme väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajataustaisille 7–16-vuotiaille lapsille ja nuorille suunnattujen tukipalveluiden ja monikulttuuristen per-hepalveluiden tilaa Helsingissä. Tavoitteenamme oli tuottaa tietoa maahanmuuttajataus-taisten lasten ja nuorten asemasta palvelujärjestelmässä ja kyseisen asiakasryhmän koh-taamisen erityispiirteistä työntekijöiden näkökulmasta. Yhteistyökumppaninamme toimi Monika-Naiset liitto ry.
Opinnäytetyömme teoriaosiossa käsittelimme maahanmuuttajuuteen liittyviä käsitteitä ja tilastoja, väkivallan muotoja ja motiiveja sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden tilaa ja kehittämistarpeita.
Suoritimme tutkimuksemme kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusmenetelmällä. Keväällä 2010 lähetimme kvalitatiivisen puolistrukturoidun kyselylomakkeen sähkö-postitse ja kirjeitse yhteensä viidellekymmenelle Helsingissä työskentelevälle sosiaalialan ammattilaiselle, joista osa välitti kyselyä myös eteenpäin. Vastauksia saimme yhteensä 13, jotka analysoimme sisällönanalyysimenetelmällä.
Opinnäytetyömme tuloksista kävi ilmi, että peruspalvelut olivat työntekijöiden tiedossa ja niihin ohjaamisen työntekijät kokivat helpoksi. Erityisesti väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajataustaisille lapsille ja nuorille suunnattuja palveluja ei tiedetty juurikaan olevan. Työntekijät katsoivat peruspalveluiden olevan pääasiassa riittäviä, mutta pakolaisina maahan tulleille koettiin tarvittavan erityistä tukea. Työntekijät kokivat tarvitsevansa lisäkoulutusta väkivallan tunnistamisesta ja palveluohjauksesta. Palveluiden tarjoaminen lapsen tai nuoren omalla äidinkielellä koettiin tärkeäksi, ja tulkin käyttäminen koettiin toisinaan haastavaksi. Ennaltaehkäisevien palveluiden merkitystä korostettiin.
Opinnäytetyömme mukaan väkivallan tunnistamiseen ja sen puheeksi ottamiseen tarvi-taan lisää koulutusta sosiaalialalla. Pakolaiset ja turvapaikanhakijat tarvitsevat erityistä tukea, mutta pääasiassa peruspalvelujen tulisi pystyä vastaamaan kaikkien asiakasryh-mien tarpeisiin. Palveluiden tarjoaminen lapsen ja nuoren omalla äidinkielellä on tärkeää. Ennaltaehkäiseviin palveluihin tulisi panostaa, sillä kaikki väkivaltaa kokeneet lapset ja nuoret oirehtivat ja tarvitsevat apua.
Asiasanat: väkivalta, lapset, nuoret, maahanmuuttajat, ennaltaehkäisy, palvelut, kehittäminen, sosiaalipalvelut, monikulttuurisuus