MAAHANMUUTTAJAÄITIEN KOKEMUKSIA VARHAISKASVATUSKERHOISTA KOTOUTUMISEN TUKENA

Abstract

Puroila, Elina. Maahanmuuttajaäitien kokemuksia varhaiskasvatuskerhoista kotoutumisen tukena. Oulu kevät 2011, 64s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Pohjoinen, Oulu. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + lastentarhanopettajan virkakelpoisuus.

Opinnäytetyö tehtiin osana maahanmuuttajaäitien ja –lasten kotoutumishanketta. Hanke toteutettiin Oulun päivähoidossa maahanmuuttajien äiti-lapsi-varhaiskasvatuskerhoina. Hankkeen kohderyhmänä olivat oululaiset maahanmuuttajaäidit ja –lapset. Opinnäytetyön tarkoituksena oli lisätä tietoa maahanmuuttajaäitien kotoutumista tukevasta, päivähoitoon sisältyvästä varhaiskasvatuskerhon palvelusta. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada varhaiskasvatuskerhossa olleiden maahanmuuttajaäitien ääni kuuluville ja kuvata heidän kokemuksiaan kotoutumisesta sekä varhaiskasvatuskerhoista kotoutumisen tukena. Tavoitteena oli myös tuoda esille maahanmuuttajaäitien kokemuksista nousevia toiveita varhaiskasvatuskerholle.

Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla tammi-helmikuussa 2010 varhaiskasvatuskerhoihin osallistuvilta maahanmuuttajaäideiltä. Opinnäytetyöhön osallistui yhteensä seitsemän maahanmuuttajaäitiä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen. Maahanmuuttajaperheen kotoutuminen ja varhaiskasvatus kotoutumisen tukena muodostavat opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen.

Maahanmuuttajaäitien keskeiset kotoutumisen haasteet olivat vuorovaikutukselliset esteet, sosiaalisen tuen puuttuminen ja perheenjäsenten eriaikainen sopeutuminen sekä kulttuurilliset ja kasvatukselliset erot. Varhaiskasvatuskerhotoiminnan keskeisiksi hyödyiksi äidit kokivat sosiaalisen elinympäristön laajenemisen, maahanmuuttajaäitien vertaistuen, uudessa kotimaassa asumiseen liittyvien taitojen oppimisen ja lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisen. Varhaiskasvatuskerhon ohjaajan osaamisessa korostui persoona, kannustavuus, empaattisuus ja kyky tukea vanhemmuutta. Maahanmuuttajaäidit toivoivat varhaiskasvatuskerhoihin tulkkipalveluiden ja tiedottamisen lisäämistä ja Suomessa asumisen oppimista tukevia menetelmiä. Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että varhaiskasvatuskerholla oli maahanmuuttajaäitien ja –lasten kotoutumista tukeva vaikutus ja toimintaa tulisi jatkaa sekä kehittää edelleen.

Asiasanat: maahanmuuttajaperhe, kotoutuminen, varhaiskasvatus, kvalitatiivinen tutkimus

Puroila, Elina. Immigrant mothers’ experiences of mother-child clubs. Oulu spring 2011. 64 pages and 2 appendices. Diaconia University of applied sciences, north Oulu. Degree program in diaconal Social Welfare, health care and education, Bachelor of Social Sciences + Kindergarten teacher.

This study is a part of the development project about integration of immigrant mothers and children, which was carried out in Oulu daycare by implementing immigrant mother-child early childhood education clubs. The aim of this study was to find out what the influence of the clubs in terms of integration is. The aim was to raise up the voice of immigrant mothers by describing their experiences of integration as well.

The qualitative research paradigm was applied in this study. The research data was collected by performing theme interviews to the immigrant mothers. Altogether, the interviews were seven. The material was analyzed by applying a data-driven method. The theoretical framework of the study was constructed from literature of integration of immigrant families and possibilities of early childhood education to support it.

According to the results, the main challenges of the integration are barriers of interactions, lack of social support, differences of integration between family members as well as cultural and upbringing differences. The widening of social network, the support of peers, the increased awareness of Finnish society and lifestyle as well as support for children growth, development and learning was experienced as the main benefits of the club. Personal attributes, empathy, encouraging approach and ability to support immigrants’ parenthood were found as the main competences of the club supervisors. The main development ideas gained from the mothers are developing of information about the clubs, and focusing to methods which support understanding and living in the Finnish society. The results of the study show that the clubs have had a positive effect towards integration of immigrant mothers and children. It was also found out that the clubs shall be continued and developed further.

Keywords: immigrant family, integration, early childhood education, qualitative research