Onnellinen mies ei lauluja kirjoita: Nuorisotyönohjaajien kokemuksia työnsä arvostuksesta
Fleminch, Tero (2020)
Fleminch, Tero
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002172510
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002172510
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin osana Kasvatuksen ja nuorisotyön asiantuntijat KNT Ry:n jäsentutkimusta. Opinnäytetyössä kuvataan nuorisotyönohjaajien kokemuksia työnsä arvostuksesta ja arvostavan johtamisen ilmenemismuodoista.
Arvostuskokemusta mitattiin oman työn arvostuksen ohella esimiehen, kirkkoherran, työyhteisön, yhteistyökumppaneiden, luottamushenkilöjohdon, kirkkotyönantajan ja ammattiliiton suhteen. Arvostusta pyydettiin arvioimaan ajan antamisena, mielipiteen kysymisenä, kuulemisena ja huomioon ottamisena, sekä osaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntämisenä.
Kysely toteutettiin kolmessa osassa, strukturoituna verkkokyselynä, jossa numeerisen asteikon ohella oli mahdollista antaa myös kirjallinen vastaus. Vastaajia oli kaikkiaan 381 henkilöä, joista 271 henkilön vastaukset muodostivat tutkimusaineiston. Numeeristen vastausten käsittelyssä käytettiin luokittelua, ristiintaulukointia ja yksisuuntaista varianssianalyysiä. Kirjallisissa vastauksissa käytettiin teoriaohjautuvaa sisällönanalyysiä.
Nuorisotyönohjaajien arvostus omaa työtä kohtaan oli selvää. Tutkimustulosten mukaan arvostusta koettiin myös esimiehen, yhteistyökumppaneiden ja ammattiliiton taholta. Heikoiten kokemus välittyi kirkkotyönantajan taholta. Mielipiteen ja asiantuntijuuden ohittaminen vähentää arvostuksen kokemusta.
Arvostavan johtajuuden ilmenemismuotoina esimiehen tukeen ja autonomiaan liittyvät maininnat saivat eniten osumia. Johtamisjärjestelmien monitahoisuus heikentää arvostuksen kokemusta. Selkeänä kehittämisen paikkana voidaan nähdä urakehityssuunnittelu.
Arvostuskokemusta mitattiin oman työn arvostuksen ohella esimiehen, kirkkoherran, työyhteisön, yhteistyökumppaneiden, luottamushenkilöjohdon, kirkkotyönantajan ja ammattiliiton suhteen. Arvostusta pyydettiin arvioimaan ajan antamisena, mielipiteen kysymisenä, kuulemisena ja huomioon ottamisena, sekä osaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntämisenä.
Kysely toteutettiin kolmessa osassa, strukturoituna verkkokyselynä, jossa numeerisen asteikon ohella oli mahdollista antaa myös kirjallinen vastaus. Vastaajia oli kaikkiaan 381 henkilöä, joista 271 henkilön vastaukset muodostivat tutkimusaineiston. Numeeristen vastausten käsittelyssä käytettiin luokittelua, ristiintaulukointia ja yksisuuntaista varianssianalyysiä. Kirjallisissa vastauksissa käytettiin teoriaohjautuvaa sisällönanalyysiä.
Nuorisotyönohjaajien arvostus omaa työtä kohtaan oli selvää. Tutkimustulosten mukaan arvostusta koettiin myös esimiehen, yhteistyökumppaneiden ja ammattiliiton taholta. Heikoiten kokemus välittyi kirkkotyönantajan taholta. Mielipiteen ja asiantuntijuuden ohittaminen vähentää arvostuksen kokemusta.
Arvostavan johtajuuden ilmenemismuotoina esimiehen tukeen ja autonomiaan liittyvät maininnat saivat eniten osumia. Johtamisjärjestelmien monitahoisuus heikentää arvostuksen kokemusta. Selkeänä kehittämisen paikkana voidaan nähdä urakehityssuunnittelu.