Millaisella seurakunnalla 2020-luvulle? : Ähtäriläisten kokemuksia ja toiveita
Heimonen, Henna (2020)
Heimonen, Henna
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003163522
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003163522
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa aineistoa Ähtärin ev.lut. seurakunnan tulevien vuosien suunnitteluun. Aikuisten ja nuorten aikuisten etäännyttyä seurakunnasta, myös lasten ja nuorten elämässä kristillisyys alkaa olla vierasta ja etäistä. Seurakunnissa ei voida enää pitäytyä perinteiseen kristillisyyteen, vaan toimintoja tulee kehittää viimeistään nyt arkielämästä ja ihmisten todellisista tarpeista ja kysymyksistä lähteviksi.
Seurakunnan toimintaa arvioiva ja kehittävä kyselytutkimus toteutettiin toimeksiantona Ähtärin ev.lut. seurakunnalle. Tavoitteena oli selvittää ähtäriläisten kokemuksia seurakunnan toiminnasta ja olemuksesta sekä kartoittaa heidän tarpeitaan, toiveitaan ja ideoitaan. Tutkimusprosessissa käytettiin dialogista ja osallistavaa lähestymistapaa. Kysely toteutettiin kvantitatiivisista ja kvalitatiivisista kysymyksistä kootun lomakkeen avulla hyödyntäen myös sähköistä vastaamismahdollisuutta.
Vastaajat näkivät seurakunnan tukimuodoista tärkeimmäksi iäkkäiden huomioimisen. Myös huolta he kantoivat eniten ikääntyneistä. Siirryttäessä nuoruudesta nuoreen aikuisuuteen lapsityön arvostus oli noussut mutta rippikoulun ja nuorten toimintojen vähentynyt. Mieluiten vastaajat osallistuvat liikunnallisiin tapahtumiin ja ryhmiin sekä konsertteihin ja yhteislaulutilaisuuksiin. Seurakunnan ajankohtaisia asioita he seuraavat ensisijaisesti lehdistä, toiseksi mieluiten verkon kautta.
Vastaajat olivat seurakunnan toimintaa ohjaavan vision toteutumiseen melko tyytyväisiä. Parhaiten toteutuneeksi arvoksi nähtiin pyhän kunnioitus. Eniten kehittämisen tarvetta koettiin uudistumisessa ja rohkeudessa. Ähtäriläiset toivoivat avoimempaa, rennompaa ja kohtaavampaa seurakuntaa kuin mitä heidän kokemuksensa seurakunnasta on. Nykyaikaistamalla toimintoja ja niissä käytettyä kieltä sekä ilolla ja jalkautumalla ihmisten elämään voidaan ähtäriläiset tavoittaa nykyistä paremmin.
Vaikka kokonaisvastaajamäärässä jäätiin tavoitteesta, on positiivinen asia, että vastaajista suurin osa on muita kuin seurakunnan aktiivijäseniä; syystä tai toisesta he tahtovat vaikuttaa seurakuntaan. Vastauksien sisällöistä päätellen he pitävät seurakuntaa tärkeänä sekä toivovat sen säilyvän ja kehittyvän ajassa.
Seurakunnan toimintaa arvioiva ja kehittävä kyselytutkimus toteutettiin toimeksiantona Ähtärin ev.lut. seurakunnalle. Tavoitteena oli selvittää ähtäriläisten kokemuksia seurakunnan toiminnasta ja olemuksesta sekä kartoittaa heidän tarpeitaan, toiveitaan ja ideoitaan. Tutkimusprosessissa käytettiin dialogista ja osallistavaa lähestymistapaa. Kysely toteutettiin kvantitatiivisista ja kvalitatiivisista kysymyksistä kootun lomakkeen avulla hyödyntäen myös sähköistä vastaamismahdollisuutta.
Vastaajat näkivät seurakunnan tukimuodoista tärkeimmäksi iäkkäiden huomioimisen. Myös huolta he kantoivat eniten ikääntyneistä. Siirryttäessä nuoruudesta nuoreen aikuisuuteen lapsityön arvostus oli noussut mutta rippikoulun ja nuorten toimintojen vähentynyt. Mieluiten vastaajat osallistuvat liikunnallisiin tapahtumiin ja ryhmiin sekä konsertteihin ja yhteislaulutilaisuuksiin. Seurakunnan ajankohtaisia asioita he seuraavat ensisijaisesti lehdistä, toiseksi mieluiten verkon kautta.
Vastaajat olivat seurakunnan toimintaa ohjaavan vision toteutumiseen melko tyytyväisiä. Parhaiten toteutuneeksi arvoksi nähtiin pyhän kunnioitus. Eniten kehittämisen tarvetta koettiin uudistumisessa ja rohkeudessa. Ähtäriläiset toivoivat avoimempaa, rennompaa ja kohtaavampaa seurakuntaa kuin mitä heidän kokemuksensa seurakunnasta on. Nykyaikaistamalla toimintoja ja niissä käytettyä kieltä sekä ilolla ja jalkautumalla ihmisten elämään voidaan ähtäriläiset tavoittaa nykyistä paremmin.
Vaikka kokonaisvastaajamäärässä jäätiin tavoitteesta, on positiivinen asia, että vastaajista suurin osa on muita kuin seurakunnan aktiivijäseniä; syystä tai toisesta he tahtovat vaikuttaa seurakuntaan. Vastauksien sisällöistä päätellen he pitävät seurakuntaa tärkeänä sekä toivovat sen säilyvän ja kehittyvän ajassa.