Viittomakielen tulkkien kokemuksia suomalaisen viittomakielen lainaviittomista
Kaunisto, Sanni-Vera; Kukkonen, Katariina; Niemi, Kati (2020)
Kaunisto, Sanni-Vera
Kukkonen, Katariina
Niemi, Kati
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005016759
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005016759
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, saako suomalainen viittomakieli vaikutteita muista viittomakielistä. Tutkimus tehtiin viittomakielen tulkkien näkökulmasta. Tavoitteena oli lisätä tietoutta vieraiden viittomakielten vaikutuksista suomalaiseen viittomakieleen ja viittomakielen tulkin työhön.
Opinnäytetyössä oltiin kiinnostuneita tulkkien kokemuksista ja siitä, kuinka lainaviittomat ilmenevät suomalaisessa viittomakielessä. Opinnäytetyössä pohdittiin myös, kuinka muiden viittomakielten mahdolliset vaikutukset koetaan viittomakielen tulkkauksessa. Lisäksi selvitettiin, kuinka tulkit kehittävät omaa ammatillista osaamistaan. Tutkimuskysymykset muodostivat seuraavanlaiset teemat: vieraat viittomakielet suhteessa suomalaiseen viittomakieleen, tulkin työnkuva sekä tulkin ammatillisen osaamisen ja kielitaidon kehittäminen. Tutkimusryhmä koostui viidestä viittomakielen tulkista. Opinnäytetyö toteutettiin haastattelemalla suomalaisen viittomakielen tulkkeja. Tämä opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimus ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua.
Haastatteluiden vastauksista nousi esiin neljä teemaa: lainaviittomisto nuorten keskuudessa, visuaalisuus viittomakielessä, maahanmuuttajat asiakasryhmänä sekä kielen suojeleminen. Tulosten perusteella suomalaisessa viittomakielessä esiintyy lainaviittomia vieraista viittomakielistä. Suurin vaikutus on amerikkalaisella, ruotsalaisella sekä suomenruotsalaisella viittomakielellä. Kielen muuttuessa tulkilta vaaditaan kykyä muuttaa kieli visuaalisemmaksi, jota myös tulkkikoulutuksen aikana olisi hyvä tulevaisuudessa harjoitella. Haastateltujen tulkkien vastauksista nousi kollektiivisesti esiin halu suojella viittomakieltä. Koetaan, että tulkeilta voi puuttua kielitietoisuus. Tällöin suomalaiseen viittomakieleen voi lainautua viittomia, joiden alkuperää ei tiedetä. Suomalaista viittomakieltä tulisi vaalia omana kielenään ja sitä pitää kunnioittaa. Lainaviittomien kohdalla tuleekin miettiä, sopiiko viittoma suomalaiseen viittomakielen kielijärjestelmään. Opinnäytetyön tutkimuksen tuloksia ei kuitenkaan voida yleistää sen pienilukuisen tutkimusryhmän vuoksi.
Opinnäytetyössä oltiin kiinnostuneita tulkkien kokemuksista ja siitä, kuinka lainaviittomat ilmenevät suomalaisessa viittomakielessä. Opinnäytetyössä pohdittiin myös, kuinka muiden viittomakielten mahdolliset vaikutukset koetaan viittomakielen tulkkauksessa. Lisäksi selvitettiin, kuinka tulkit kehittävät omaa ammatillista osaamistaan. Tutkimuskysymykset muodostivat seuraavanlaiset teemat: vieraat viittomakielet suhteessa suomalaiseen viittomakieleen, tulkin työnkuva sekä tulkin ammatillisen osaamisen ja kielitaidon kehittäminen. Tutkimusryhmä koostui viidestä viittomakielen tulkista. Opinnäytetyö toteutettiin haastattelemalla suomalaisen viittomakielen tulkkeja. Tämä opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimus ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua.
Haastatteluiden vastauksista nousi esiin neljä teemaa: lainaviittomisto nuorten keskuudessa, visuaalisuus viittomakielessä, maahanmuuttajat asiakasryhmänä sekä kielen suojeleminen. Tulosten perusteella suomalaisessa viittomakielessä esiintyy lainaviittomia vieraista viittomakielistä. Suurin vaikutus on amerikkalaisella, ruotsalaisella sekä suomenruotsalaisella viittomakielellä. Kielen muuttuessa tulkilta vaaditaan kykyä muuttaa kieli visuaalisemmaksi, jota myös tulkkikoulutuksen aikana olisi hyvä tulevaisuudessa harjoitella. Haastateltujen tulkkien vastauksista nousi kollektiivisesti esiin halu suojella viittomakieltä. Koetaan, että tulkeilta voi puuttua kielitietoisuus. Tällöin suomalaiseen viittomakieleen voi lainautua viittomia, joiden alkuperää ei tiedetä. Suomalaista viittomakieltä tulisi vaalia omana kielenään ja sitä pitää kunnioittaa. Lainaviittomien kohdalla tuleekin miettiä, sopiiko viittoma suomalaiseen viittomakielen kielijärjestelmään. Opinnäytetyön tutkimuksen tuloksia ei kuitenkaan voida yleistää sen pienilukuisen tutkimusryhmän vuoksi.