Sydänlasten kipukokemukset : Kivunhoidon menetelmien tarjonta ja toimivuus

Abstract

Opinnäytetyömme tutkii kvalitatiivisen menetelmän kautta sydänlapsia sekä kivunhoitoa. Tutkimme opinnäytetyössämme sydänlasten kipukokemuksien avulla sydänlasten kivunhoidon tarjontaa sekä kivunhoidon toimivuutta. Yhteistyökumppanina työssämme toimi Sydänlapset ja -aikuiset ry.

Kohderyhmäksi valikoimme iän ja kehityksen mukaan 6–12-vuotiaat sydänlapset. Ohjeistuksesta huolimatta noin puolet vastaajistamme olivat 4-vuotiaita. Kivunhoidon kannalta vastaukset olivat kuitenkin merkittäviä ja tulokset hyväksyttiin osaksi työtä. Sydänlapset ovat lapsia kuten muutkin lapset, mutta heillä on synnynnäinen sydänvika. Synnynnäinen sydänvika on nimi, joka kattaa monta sataa erilaista sydämen ja suurten verisuonten rakennevikaa. Kohderyhmään emme valinneet tiettyä diagnoosia vaan tutkimme yleisesti sydänlasten kivunhoitoa. Lasten kivunhoito on tutkitusti alihoidettua. Tulevina hoitotyön ammattilaisina halusimme tutkia mitkä asiat ovat merkittäviä kivunhoidossa sekä miten voisimme hoitaa kipua paremmin tulevaisuudessa.

Opinnäytetyömme perustuu kvalitatiiviseen eli laadulliseen menetelmään. Aineistonkeruu menetelmänä käytimme verkkokyselyä, joka sisälsi strukturoituja monivalintakysymyksiä, avoimia kysymyksiä sekä vapaan sanan kentän. Verkkokyselyn jakelun suoritti yhteistyökumppanimme heidän julkaisemassaan jäsenlehdessä sekä kohderyhmämme digitaalisissa kanavissa. Verkkokyselyyn vastasivat ohjeistetusti sydänlapset sekä heidän vanhempansa. Kyselyssä noin puolet kysymyksistä suunnattiin ainoastaan lapsille vastattaviksi ja toinen puoli vanhemmille. Vanhemmat saivat tarvittaessa auttaa lapsia vastaamisessa.

Tulosten mukaan lähes jokainen sydänlapsi jännittää ennen sairaalakäyntiä. Jokainen vastaaja kertoi hoitohenkilökunnan huomioineen lapsen kivun sairaalakäynnin aikana. Tulokset osoittavat lääkkeellisen kivunhoidon olevan edelleen käytetyin kivunhoidon muoto. Lääkkeettömistä kivunhoidon muodoista sairaalassa, jotka koettiin toimiviksi olivat oma tila, älylaitteet, järjestetty toiminta sekä piirretyt. Erityisesti omat tavarat koettiin tärkeiksi kipua lievittäviksi tekijöiksi. Hoidon jälkeen suosituin lääkkeetön kivunlievitysmuoto oli oma älylaite. Kehitystä kaivattiin kivunhoidon riittävyyteen, ajoitukseen sekä kotihoidon ohjeisiin sekä ennen että jälkeen sairaalakäynnin.

This thesis is a study of pain treatment for children with heart disease using qualitative method. Our aim is to research what kind of experiences these children have of pain treatment, what options they have been offered to and which options they have found helpful. Our partner in the study was Finnish Association for Heart Children and Adults. The association offers multiple choices of support to children with heart disease and their families.

As our target group we chose children of the age of 6–12 years old by their age and development. Despite the instructions half of the children who answered to our survey were 4-year old. In terms of pain treatment the answers were still significant and were approved as part of the results. Children with heart dis-ease are children like any other but they have a congenital heart disease. Congenital heart disease is a name that covers hundreds of heart diseases that involve structural defects in heart and large blood vessels. Pain treatment among children is proven to be undertreated. As future nursing professionals we wanted to research how we could treat pain more efficiently in the future.

We collected our material by using an online survey that included structured multiple choice questions, open questions and an open comment field. The survey was distributed by our partner via their official newsletter and in online forums that included our target group. Following provided instructions, the children and their parents answered the survey. If required, the parents were allowed to assist their children with the questions.

According to the answers nearly every child was nervous before entering the hospital. Everyone was treated for pain. The results show that pain treatment is mostly implemented using medicines. Medicine free treatments that were perceived to be effective were personal space, smart devices, organized activities and cartoons. Especially personal belongings were perceived helpful. After medicinal treatment the most popular pain treatment was personal smart device. Improvements were desired with regards to adequate pain treatment, timing of treatment and home care guidelines before and after hospital treatment.