YHTEINEN SÄVEL Kulttuurisensitiivinen työote Helsingin Diakonissalaitoksen lastensuojelun intensiivihoidon ja jälkihoidon yksikössä
Hultin, Noora; Lindström, Anette; Myyry, Eveliina (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005047083
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005047083
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Noora Hultin, Anette Lindström, Eveliina Myyry
Yhteinen sävel. Kulttuurisensitiivinen työote Helsingin Diakonissalaitoksen lastensuojelun intensiivihoidon ja jälkihoidon yksikössä
Sivuja 59 ja 3 liitettä
Kevät 2020
Diakonia-ammattikorkeakoulu AMK
Sosionomi (AMK), diakoniatyö
Sosionomi (AMK)
Sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyö
Lastensuojelutyön kehittämiselle on ollut suuri tarve viime vuosina, ja lapsi- ja
perhepalvelu-uudistuksen myötä on asetettu sille tavoitteet. Tässä työssä perehdyttiin lastensuojelun tämänhetkiseen tilaan, ja tavoitteena oli haastatteluiden
avulla tutkia, mitä osaamista lastensuojelutyö vaatii kulttuurisensitiivisessä viitekehyksessä. Työssä selvitettiin, mitä kulttuurisensitiivinen työ ja työote lastensuojelun kontekstissa on erityisesti maahanmuuttajataustaisten perheiden kanssa.
Teoriaosuudessa käsiteltiin Helsingin Diakonissalaitoksen lastensuojelun intensiivihoidon yksikköä, lastensuojelun nykytilaa ja muutosta Suomessa. Maahanmuuttoa ja kulttuurisensitiivisyyttä tarkasteltiin käsitteinä. Katsomusdialogia tarkasteltiin käsitteenä, sekä osana kulttuurisensitiivisyyden käsitettä.
Opinnäytetyön tutkimusosa tehtiin haastattelututkimuksena, joka tehtiin Diakonissalaitoksen intensiivihoidon ja jälkihoidon työntekijöille. Aineisto kerättiin tekemällä seitsemän puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tulokset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan läsnä olemisen taitoa, kiireettömyyttä ja vuorovaikutustaitoja
pidettiin tärkeinä lastensuojelutyössä. Luottamuksen rakentumisen edellytyksenä
pidettiin kunnioittavaa asennetta ja käytöstä. Työ tunteiden kanssa koettiin keskeiseksi. Yhteisen kielen puute oli suuri haaste tunteiden kanssa tehtävässä
työssä, sekä lasten äidinkielen tunnekielen kehittymättömyys. Vaikka työntekijöiden kokemuksen mukaan kulttuurisensitiivinen työ ei vaadi kulttuurin perinpohjaista tuntemista, perustietojen osaaminen koettiin tärkeäksi.
Erityisen haastaviksi kulttuurisiksi erityispiirteiksi koettiin naisen ja miehen tasaarvoon liittyvät kysymykset, lasten kurittaminen osana kasvatusta, sekä kunniaväkivalta.
Asiasanat: kulttuurisensitiivinen työote, lastensuojelu, intensiivihoito.
Noora Hultin, Anette Lindström, Eveliina Myyry
Yhteinen sävel. Kulttuurisensitiivinen työote Helsingin Diakonissalaitoksen lastensuojelun intensiivihoidon ja jälkihoidon yksikössä
Sivuja 59 ja 3 liitettä
Kevät 2020
Diakonia-ammattikorkeakoulu AMK
Sosionomi (AMK), diakoniatyö
Sosionomi (AMK)
Sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyö
Lastensuojelutyön kehittämiselle on ollut suuri tarve viime vuosina, ja lapsi- ja
perhepalvelu-uudistuksen myötä on asetettu sille tavoitteet. Tässä työssä perehdyttiin lastensuojelun tämänhetkiseen tilaan, ja tavoitteena oli haastatteluiden
avulla tutkia, mitä osaamista lastensuojelutyö vaatii kulttuurisensitiivisessä viitekehyksessä. Työssä selvitettiin, mitä kulttuurisensitiivinen työ ja työote lastensuojelun kontekstissa on erityisesti maahanmuuttajataustaisten perheiden kanssa.
Teoriaosuudessa käsiteltiin Helsingin Diakonissalaitoksen lastensuojelun intensiivihoidon yksikköä, lastensuojelun nykytilaa ja muutosta Suomessa. Maahanmuuttoa ja kulttuurisensitiivisyyttä tarkasteltiin käsitteinä. Katsomusdialogia tarkasteltiin käsitteenä, sekä osana kulttuurisensitiivisyyden käsitettä.
Opinnäytetyön tutkimusosa tehtiin haastattelututkimuksena, joka tehtiin Diakonissalaitoksen intensiivihoidon ja jälkihoidon työntekijöille. Aineisto kerättiin tekemällä seitsemän puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tulokset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan läsnä olemisen taitoa, kiireettömyyttä ja vuorovaikutustaitoja
pidettiin tärkeinä lastensuojelutyössä. Luottamuksen rakentumisen edellytyksenä
pidettiin kunnioittavaa asennetta ja käytöstä. Työ tunteiden kanssa koettiin keskeiseksi. Yhteisen kielen puute oli suuri haaste tunteiden kanssa tehtävässä
työssä, sekä lasten äidinkielen tunnekielen kehittymättömyys. Vaikka työntekijöiden kokemuksen mukaan kulttuurisensitiivinen työ ei vaadi kulttuurin perinpohjaista tuntemista, perustietojen osaaminen koettiin tärkeäksi.
Erityisen haastaviksi kulttuurisiksi erityispiirteiksi koettiin naisen ja miehen tasaarvoon liittyvät kysymykset, lasten kurittaminen osana kasvatusta, sekä kunniaväkivalta.
Asiasanat: kulttuurisensitiivinen työote, lastensuojelu, intensiivihoito.