Lapsille suunnatun toimintarajoitteita koskevien kysymysten ymmärrettävyyden testaus kognitiivisten haastatteluiden avulla

Abstract

Tämä opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. Sen tarkoituksena oli testata lasten toimintarajoitteita koskevaa kysymyskokonaisuutta, mistä käytettiin opinnäytetyössä nimitystä kysymyspatteristo. Lasten vanhempien vastattavaksi tarkoitetun kysymyspatteriston on kehittänyt Washington Group on disability statistics (WG) yhdessä Unicefin kanssa. Se tunnetaan kansainvälisesti nimellä Module on Child Functioning (CFM). CFM on kehitetty keräämään tietoa lasten toimintarajoitteista ja sitä voidaan käyttää esimerkiksi osana väestötutkimusta. Tulokset auttavat osoittamaan niitä yhteiskunnan rakenteita, jotka estävät toimintarajoitteisten lasten yhdenvertaisen osallistumisen elämän eri osa-alueisiin. Suomessa lasten toimintarajoitteita koskeva kysymyspatteristo muokattiin lasten itsensä vastattavaksi ja se on käytössä osana kouluterveyskyselyä. Jotta suomennetuilla kysymyksillä saadaan kerättyä kansainvälisestikin vertailukelpoista tietoa, sen toimivuus ja ymmärrettävyys tuli testata kognitiivisten haastatteluiden avulla.

Opinnäytetyön tavoite oli testata kognitiivisten haastatteluiden avulla, ymmärtävätkö vastaajat kysymykset ja niissä käytettävät termit tarkoituksenmukaisesti. Kvalitatiivisen tutkimuksen aineisto kerättiin tekemällä seitsemän kognitiivista haastattelua lapsille. Haastateltavat olivat 14-17 –vuotiaita koululaisia, jotka vastaavat kouluterveyskyselyyn itsenäisesti. Haastatteluiden vastaukset analysoitiin käyttämällä teemoittelua. Tulokset osoittivat, että suurin osa lapsista koki kysymykset ja vastausvaihtoehdot selkeiksi ja helpoiksi vastata, vaikka kysymyskohtaisi eroja oli jonkin verran. Ne osoittivat sen, että lapset ymmärsivät pääsääntöisesti kysymykset ja niissä käytetyt termit tarkoituksenmukaisesti. Analyysin valmistuttua, opinnäytteen tekijä ja THL:n neljä työntekijää kokoontuivat päättämään, tulisiko kysymyksiä muokata. Analyysin perusteella päädyttiin muokkaamaan yhtä kysymystä ja kahden kysymyksen kohdalla jäi mietintään kysymyksissä käytettyjen termien vaihtaminen yksiselitteisempiin vaihtoehtoihin.

Tämä opinnäytetyö toi uutta ja arvokasta tietoa suomennetun kysymyspatteriston toimivuudesta lapsilla. Se osoitti, että kysymykset ovat pääsääntöisesti ymmärrettäviä ja siten tuottavat pätevää tietoa. Kysymyksiä on kuitenkin tarpeen testata lisää erityisesti erilaisia toimintarajoitteita kokevilla lapsilla. Tätä työtä THL ja sen yhteistyökumppanit jatkavat tulevaisuudessa.

Asiasanat: Toimintarajoite, Kouluterveyskysely, Kognitiivinen haastattelu