Sukupuolisensitiivinen työote rippikoulutyössä

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli toteuttaa kuvaileva kirjallisuuskatsaus sukupuolisensitiivisestä työotteesta ja sitä tukevista tekijöistä rippikoulutyössä. Tavoitteena oli tuottaa kirjallisuuskatsauksen tulosten pohjalta ajankohtaista tietoa aiheesta työelämäyhteistyökumppanin sekä muiden sosiaali- ja kirkonalan ammattilaisten ja opiskelijoiden käyttöön. Työn tavoitteena oli lisätä tietoutta sukupuolisensitiivisestä työotteesta seurakunnan työssä, nostaa aihetta esille ja koota yhteen jo olemassa olevaa tietoa helpommin saavutettavaksi kokonaisuudeksi. Aihe on ajankohtainen koko sosiaali- ja terveysalalla, sillä sukupuolisensitiivinen työote on verrattain uusi käsite, etenkin kun tarkastellaan kirkonalalla tapahtuvaa työskentelyä.

Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Aineistoksi valikoitui tiedonhakuprosessin myötä neljä julkaisua, jotka analysoitiin teemoittelua hyödyntäen. Tulosten perusteella voidaan todeta, että tarkasteltaessa sukupuolisensitiivisen työotteen toteutumista ja työntekijöiden tietotasoa aiheesta kirkon nuorisotyössä, on hajonta melko suurta. Osa työntekijöistä kokee sukupuolisensitiivisen kohtaamisen itsestäänselvyytenä ja koko työskentelyn läpäisevänä toimintatapana, kun taas osa ei pidä sitä tarpeellisena muutoin kuin tilanteissa, joissa toive sukupuolisensitiiviseen kohtaamiseen nousee kohdattavasta nuoresta itsestään. Kirkon työntekijöitä koskevan yhteisen linjauksen sekä aiheeseen liittyvän koulutuksen ja osaamisen arvioinnin puuttuessa sukupuolisensitiivisen kohtaamisen ja työskentelyn toteutuminen on usein riippuvainen siitä, millaisessa arvossa kukin työntekijä sitä pitää. Sukupuolisensitiivisyys koetaan kuitenkin pääosin positiivisena ja arvokkaana asiana, ja nuorien kohtaaminen laadukkaasti ja arvostavasti on useimpien työntekijöiden tavoitteena.