Selvitys Diakin opiskelijoiden ajatuksista hyvinvointiteknologiasta opintojen kehittämistä varten
Stenvall, Lisa; Talvitie, Salla (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005046962
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005046962
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa opiskelijoiden näkökulmia ja ajatuksia hyvinvointiteknologiasta, jotta siihen liittyvää opetusta voitaisiin kehittää. Tutkimukseen osallistui eri alojen opiskelijoita. Yhdeksää Diakin opiskelijaa haastateltiin, joista yksi oli sairaanhoitajaopiskelija, yksi terveydenhoitajaopiskelija, neljä diakonisen hoitotyön sairaanhoitajaopiskelijaa, kaksi diakoniatyön sosionomiopiskelijaa ja yksi kirkon nuorisotyön sosionomiopiskelija. Yksi haastatteluista toteutettiin ryhmähaastatteluna, johon osallistui kolme opiskelijaa. Kuutta opiskelijaa haastateltiin yksilöhaastatteluilla. Menetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Valitut teemat olivat tietämys, haasteet, eettisyys, tulevaisuus ja opinnot.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys keskittyy hyvinvointiteknologian määrittelyyn sekä hyvinvointiteknologian eri muotoihin. Tarkasteltavina ovat terveysteknologia, ikäteknologia ja tieto- ja viestintäteknologia. Lisäksi raportissa luodaan katsaus siihen, mitä hyvinvointiteknologia sosiaalialalla voi olla. Hyvinvointiteknologiasta kirkon alalla ei löydy juurikaan tietoa, joten siihen perehdytään aineiston analyysissä.
Tutkimustuloksissa on teoreettiseen viitekehykseen nähden paljon yhtäläisyyksiä. Tiivistetysti tutkimustulokset osoittavat opiskelijoiden näkevän sekä hyvinvointiteknologian mahdollisuudet että sen haasteet. Tulosten perusteella voitaneen sanoa, että hyvinvointiteknologia käsitteenä on monelle vielä epämääräinen.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys keskittyy hyvinvointiteknologian määrittelyyn sekä hyvinvointiteknologian eri muotoihin. Tarkasteltavina ovat terveysteknologia, ikäteknologia ja tieto- ja viestintäteknologia. Lisäksi raportissa luodaan katsaus siihen, mitä hyvinvointiteknologia sosiaalialalla voi olla. Hyvinvointiteknologiasta kirkon alalla ei löydy juurikaan tietoa, joten siihen perehdytään aineiston analyysissä.
Tutkimustuloksissa on teoreettiseen viitekehykseen nähden paljon yhtäläisyyksiä. Tiivistetysti tutkimustulokset osoittavat opiskelijoiden näkevän sekä hyvinvointiteknologian mahdollisuudet että sen haasteet. Tulosten perusteella voitaneen sanoa, että hyvinvointiteknologia käsitteenä on monelle vielä epämääräinen.