Kiintiöpakolaisten kokemuksia alkuvaiheen kotoutumisesta : "Ihmettelin mikä on Suomi"
Johansson, Tanja; Hämäläinen, Laura (2020)
Johansson, Tanja
Hämäläinen, Laura
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005047066
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005047066
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin osana Navigaattori-hanketta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata kiintiöpakolaisten alkuvaiheen kotoutumista. Selvitimme, millaista kulttuuriorientaatiokoulutusta kiintiöpakolaiset ovat saaneet ennen Suomeen tuloa ja miten kulttuuriorientaatio nivoutui osaksi alkuvaiheen kotoutumista. Toisena teemana selvitimme, miten kiintiöpakolaiset kuvaavat alkuvaiheen kotoutumisen kokemuksiaan. Kolmantena teemana tarkastelimme kiintiöpakolaisten sosiaalisia kontakteja.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa kiintiöpakolaisten saamasta kulttuuriorientaatiokoulutuksesta, kotoutumisen alkuvaiheen kokemuksista sekä sosiaalisista kontakteista heidän itsensä kertomana. Tätä tietoa voidaan käyttää kehittämään kiintiöpakolaisten vastaanottamista ja kotoutumista tulevaisuudessa.
Opinnäytetyön ajankohtaisuutta puolsi se, että maahanmuuttopolitiikka on viime vuosina ollut jatkuvana puheenaiheena niin politiikassa kuin mediassakin. Lisäksi kiintiöpakolaisten määrää on lisätty viime vuosina, ja samaan aikaan on mietitty uusia keinoja parempaan kotouttamiseen.
Tutkimuksen lähestymistapa oli laadullinen. Aineisto kerättiin Navigaattori- hankkeen toimesta Keski-Uudenmaan kunnissa asuvilta kiintiöpakolaisilta, jotka olivat muuttaneet Suomeen noin 1–2 vuotta aiemmin. Aineisto saatiin opinnäytetyön tekijöiden käyttöön haastattelunauhoitteina, jotka litteroitiin. Aineiston analyysimenetelmänä oli aineistolähtöinen sisällönanalyysi.
Kulttuuriorientaatiokoulutus antoi Suomeen saapuville kiintiöpakolaisille tärkeitä ennakkotietoja ja loi mielikuvia tulevasta kotimaasta. Kiintiöpakolaiset toivoivat laajempaa kulttuuriorientaatiota uusille tulijoille. Kiintiöpakolaiset olivat pääosin tyytyväisiä saamiinsa palveluihin sekä asumiseen Suomessa. Kiintiöpakolaisten alkuvaiheen sosiaaliset suhteet perustuivat alussa viranomaiskontakteihin ja vapaaehtoisin suomalaisiin ystäväperheisiin sekä samaa kieltä puhuviin ystäviin ja sukulaisiin lähtömaassa, pakolaisleirillä tai Suomessa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa kiintiöpakolaisten saamasta kulttuuriorientaatiokoulutuksesta, kotoutumisen alkuvaiheen kokemuksista sekä sosiaalisista kontakteista heidän itsensä kertomana. Tätä tietoa voidaan käyttää kehittämään kiintiöpakolaisten vastaanottamista ja kotoutumista tulevaisuudessa.
Opinnäytetyön ajankohtaisuutta puolsi se, että maahanmuuttopolitiikka on viime vuosina ollut jatkuvana puheenaiheena niin politiikassa kuin mediassakin. Lisäksi kiintiöpakolaisten määrää on lisätty viime vuosina, ja samaan aikaan on mietitty uusia keinoja parempaan kotouttamiseen.
Tutkimuksen lähestymistapa oli laadullinen. Aineisto kerättiin Navigaattori- hankkeen toimesta Keski-Uudenmaan kunnissa asuvilta kiintiöpakolaisilta, jotka olivat muuttaneet Suomeen noin 1–2 vuotta aiemmin. Aineisto saatiin opinnäytetyön tekijöiden käyttöön haastattelunauhoitteina, jotka litteroitiin. Aineiston analyysimenetelmänä oli aineistolähtöinen sisällönanalyysi.
Kulttuuriorientaatiokoulutus antoi Suomeen saapuville kiintiöpakolaisille tärkeitä ennakkotietoja ja loi mielikuvia tulevasta kotimaasta. Kiintiöpakolaiset toivoivat laajempaa kulttuuriorientaatiota uusille tulijoille. Kiintiöpakolaiset olivat pääosin tyytyväisiä saamiinsa palveluihin sekä asumiseen Suomessa. Kiintiöpakolaisten alkuvaiheen sosiaaliset suhteet perustuivat alussa viranomaiskontakteihin ja vapaaehtoisin suomalaisiin ystäväperheisiin sekä samaa kieltä puhuviin ystäviin ja sukulaisiin lähtömaassa, pakolaisleirillä tai Suomessa.