Selvitys Helsingin Kansanlähetys ry:n vanhustyön kehittämiseksi
Heikkinen, Hanna; Vainio, Sofia (2020)
Heikkinen, Hanna
Vainio, Sofia
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020090720180
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020090720180
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää Helsingin Kansanlähetys ry:ssä mukana olevien vanhusten elämänlaatua ymmärtääksemme sitä paremmin ja osataksemme kartoittaa heidän toiveitaan ja ajatuksiaan pystyäksemme löytämään niiden pohjalta kehittämisehdotuksia vanhustyöhön Helsingin Kansanlähetys Ry:lle. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda vanhusten ajatukset ja toiveet näkyviksi sekä laatia kehitysehdotuksia Helsingin Kansanlähetys Ry:lle siitä, miten he voisivat toiminnallaan tukea vanhuksia.
Opinnäytetyömme on laadullinen tutkimus, jossa käytimme menetelmänä teemahaastattelua. Analysoimme aineiston teemoittelemalla. Haastattelut tehtiin puhelimitse ja niihin osallistui viisi Kansanlähetyksen iäkästä jäsentä. Vastaajat olivat 75–89-vuotiaita naisia. Vastaajat saimme toimeksiantajamme kautta.
Tutkimuksesta selvisi, että haastateltavien elämänlaatuun vaikuttavia tekijöitä olivat terveydentila, sosiaaliset kontaktit ja hengellisyys. Terveydentila oli yksi merkittävimmistä vanhusten elämänlaatuun vaikuttavista tekijöistä. Osa haastatelluista sai jotain ulkopuolista apua arkeen, esimerkiksi kotihoitopalveluja. Osalla terveydentila vaikutti suuresti arkeen, esimerkiksi he eivät päässeet itsenäisesti Kansanlähetyksen tilaisuuksiin. Myös jumalanpalveluksen alkamisajankohta, kyytipalvelut ja etäisyys vaikuttivat Kansanlähetyksen tilaisuuksiin pääsemiseen. Toinen tärkeä vaikuttava tekijä oli sosiaaliset suhteet, joita haastateltavilla oli vaihteleva määrä. Leskillä niitä oli enemmän kuin naimattomilla naisilla, mutta kukaan heistä ei kuitenkaan kokenut olevansa erityisen yksinäinen. Kolmas vaikuttava tekijä oli hengellisyys, jonka harjoittaminen oli runsasta. Kaikki rukoilivat, lukivat Raamattua ja kuuntelivat kristillisiä radiokanavia säännöllisesti, mutta internetin hengellistä tarjontaa he eivät osanneet hyödyntää. Tukimuotoja, joita he toivoivat Kansanlähetykseltä, olivat rukoustuki, puhelinsoitot, ystäväpiiri sekä konkreettinen tuki arjen askareissa oman toimintakyvyn huonontuessa tulevaisuudessa.
Opinnäytetyömme on laadullinen tutkimus, jossa käytimme menetelmänä teemahaastattelua. Analysoimme aineiston teemoittelemalla. Haastattelut tehtiin puhelimitse ja niihin osallistui viisi Kansanlähetyksen iäkästä jäsentä. Vastaajat olivat 75–89-vuotiaita naisia. Vastaajat saimme toimeksiantajamme kautta.
Tutkimuksesta selvisi, että haastateltavien elämänlaatuun vaikuttavia tekijöitä olivat terveydentila, sosiaaliset kontaktit ja hengellisyys. Terveydentila oli yksi merkittävimmistä vanhusten elämänlaatuun vaikuttavista tekijöistä. Osa haastatelluista sai jotain ulkopuolista apua arkeen, esimerkiksi kotihoitopalveluja. Osalla terveydentila vaikutti suuresti arkeen, esimerkiksi he eivät päässeet itsenäisesti Kansanlähetyksen tilaisuuksiin. Myös jumalanpalveluksen alkamisajankohta, kyytipalvelut ja etäisyys vaikuttivat Kansanlähetyksen tilaisuuksiin pääsemiseen. Toinen tärkeä vaikuttava tekijä oli sosiaaliset suhteet, joita haastateltavilla oli vaihteleva määrä. Leskillä niitä oli enemmän kuin naimattomilla naisilla, mutta kukaan heistä ei kuitenkaan kokenut olevansa erityisen yksinäinen. Kolmas vaikuttava tekijä oli hengellisyys, jonka harjoittaminen oli runsasta. Kaikki rukoilivat, lukivat Raamattua ja kuuntelivat kristillisiä radiokanavia säännöllisesti, mutta internetin hengellistä tarjontaa he eivät osanneet hyödyntää. Tukimuotoja, joita he toivoivat Kansanlähetykseltä, olivat rukoustuki, puhelinsoitot, ystäväpiiri sekä konkreettinen tuki arjen askareissa oman toimintakyvyn huonontuessa tulevaisuudessa.