NEA-hankkeessa kohdattujen naisten hyvinvoinnin rakentuminen asunnottomuuden jälkeen
Lonka, Siri; Takala, Mirka (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020090720155
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020090720155
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten asunnottomuutta kokeneiden naisten hyvinvointi on rakentunut asunnottomuuden kokemuksen jälkeen ja mitkä ovat niitä tekijöitä, joiden he arvelivat lisäävän heidän hyvinvointiaan tutkimusajankohtana. Tutkimuksen tavoitteena oli naisten henkilökohtaisten kokemusten esiin tuominen ja tätä kautta vaikeasta asemasta ulos päässeiden ihmisten todellisuuden näkyväksi tekeminen. Teoriapohjana työssä käytettiin Erik Allardtin teoriaa hyvinvoinnin ulottuvuuksista.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Diakonissalaitoksen NEA-osahankkeen kanssa. NEA on lyhenne sanoista naiserityinen asunnottomuustyö. Opinnäytetyön tavoitteena oli koota NEA-osahankkeelle tietoa asunnottomuutta kokeneiden naisten henkilökohtaisista hyvinvoinnin kokemuksista asumaan muuttamisen jälkeen. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla huhtikuussa 2020. Tutkimukseen osallistui neljä naista. Haastattelut litteroitiin tekstiksi ja analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.
Opinnäytetyön tuloksena ilmeni, että turvallisuuden tunne muodosti pohjan naisten muutosprosessille yksilöllisen hyvinvoinnin kokemuksessa. Muutosprosessiin kuului myös muutos suhteessa itseen ja muutos suhteessa muihin. Muutos suhteessa itseen ilmeni muun muassa omanarvontunnon kasvamisena ja itsestään huolehtimisena. Muutos suhteessa muihin ilmeni osallisuuden kokemuksina yhteisöissä ja yhteiskunnassa sekä haluna vastavuoroiseen suhteeseen muiden kanssa. Naiset kokivat tulevaisuuden voimavarana ja uskoivat ja luottivat tulevaisuuteen.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Diakonissalaitoksen NEA-osahankkeen kanssa. NEA on lyhenne sanoista naiserityinen asunnottomuustyö. Opinnäytetyön tavoitteena oli koota NEA-osahankkeelle tietoa asunnottomuutta kokeneiden naisten henkilökohtaisista hyvinvoinnin kokemuksista asumaan muuttamisen jälkeen. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla huhtikuussa 2020. Tutkimukseen osallistui neljä naista. Haastattelut litteroitiin tekstiksi ja analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.
Opinnäytetyön tuloksena ilmeni, että turvallisuuden tunne muodosti pohjan naisten muutosprosessille yksilöllisen hyvinvoinnin kokemuksessa. Muutosprosessiin kuului myös muutos suhteessa itseen ja muutos suhteessa muihin. Muutos suhteessa itseen ilmeni muun muassa omanarvontunnon kasvamisena ja itsestään huolehtimisena. Muutos suhteessa muihin ilmeni osallisuuden kokemuksina yhteisöissä ja yhteiskunnassa sekä haluna vastavuoroiseen suhteeseen muiden kanssa. Naiset kokivat tulevaisuuden voimavarana ja uskoivat ja luottivat tulevaisuuteen.