Työhyvinvointi pääkaupunkiseudun mielenterveysyhdistyksissä
Paukku, Riku; Löksy, Lauri (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112323777
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112323777
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa pääkaupunkiseudun mielenterveysyhdistysten työntekijöiden työhyvinvoinnin nykytilaa ja löytää kehitysehdotuksia. Tavoitteena oli selvittää yhdistysten työntekijöiden koettua työhyvinvointia, jota tutkittiin haastattelemalla yhdistysten työntekijöitä. Selvitimme haastatteluissa työntekijöiltä myös kehittämisehdotuksia. Opinnäytetyön avulla yhdistykset pystyvät kehittämään toimintaansa työhyvinvoinnin näkökulmasta. Opinnäytetyön teoriaosuudessa tarkastelimme työhyvinvoinnin käsitettä, erilaisia työhyvinvointimalleja, työhyvinvointiin liittyvää lainsäädäntöä sekä työhyvinvointia kolmannella sektorilla. Opinnäytetyötä varten haastateltiin kymmentä työntekijää viidestä eri mielenterveysyhdistyksestä Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua.
Haastattelujen tutkimustulosten perusteella yhdistysten työntekijät työskentelevät hyvin itsenäisesti ja saavat vaikuttaa työn sisältöön. Työ koettiin mielekkäänä ja merkityksellisenä. Työyhteisö sekä jäsenet koettiin tärkeimpinä voimavarojen lähteinä työssä jaksamisessa. Työn ja vapaa-ajan erottamisen suhteen ei noussut ongelmia ja työntekijät kokivat työnsä pääosin turvalliseksi. Työnkuvan monipuolisuus nousi myönteisenä seikkana esiin. Hallituksen ja työntekijöiden välinen yhteistyö oli suurelta osin sujuvaa, mutta osalla vastaajista oli tämän seikan suhteen haasteita, jotka vaikuttivat työhyvinvointia heikentävästi. Työnohjaus koettiin hyödyllisenä, jos sellaista oli ollut. Kehitettävien seikkojen osalta tuloksista nousi esiin muun muassa hallituksen ja työntekijöiden yhteistyön selkeyttäminen, yhteistyön parantaminen työyhteisön sisällä sekä keskeytymättömien taukojen ja työnteon mahdollistaminen.
Tulosten perusteella mielenterveysyhdistyksissä työskentelyssä on monia hyviä puolia kuten työn autonomisuus ja mielekkyys. Työyhteisön osalta voi sanoa, että yleisesti toivottiin yhteisen ajan viettämistä ja kuulumisten vaihtoa sekä omassa työyhteisössä että myös muiden yhdistysten työntekijöiden kanssa. Haastatteluista nousi esiin työntekijöiden ja yhdistysten hallitusten yhteistyön välisen toimivan yhteistyön merkitys. Mielenterveyden keskusliitto nähdään enemmän yhteistyökumppanina kuin työhyvinvointia tukevana tahona. Työturvallisuus ja työterveys oli pääosin hyvin hoidettu ja osalla jopa erittäin hyvin. The purpose of this thesis was to explore the current state of occupational well-being of employees in mental health associations in the Helsinki metropolitan area and to find development proposals. The aim of the study was to find out the perceived well-being of the employees of the associations, which was examined by interviewing the employees.
In the interviews, the employees were also asked for development suggestions. Thus, the associations can develop their activities. In the theoretical part of the thesis were examined the concept, various models and legislation of work well-being and well-being at work in the third sector. Ten employees from five different mental health associations in Helsinki, Espoo and Vantaa were interviewed. A semi structured thematic interview was used as the data collection method.
Based on the research results of the interviews, the employees of the associations work very independently and can influence the content of the work. The work was stated as meaningful and relevant. The work community and members were the most important sources of resources for coping at work. There were no problems with the separation of work and leisure and the employees felt that their work was mostly safe. The diversity of the work emerged as a positive aspect. Co-operation between the board and employees was mostly smooth, but some respondents had challenges in this regard that had a negative effect on well-being at work. Work supervision was considered useful, if any. In terms of issues to be developed, the results included clarifying the co-operation between the board and employees, improving co-operation within the work community, and enabling uninterrupted breaks and work.
To conclude, based on the results, there are many good aspects of working in mental health associations, such as autonomy and meaningfulness of work. About the work community, it can be said that it was generally desired to spend time together and exchange thoughts both in one’s own community and with employees of other associations. The interviews highlighted the importance of effective co-operation between workers and the boards of associations. The Finnish Association of Mental Health is seen more as a partner than as an organization that supports well-being at work. Occupational safety and health were mostly well taken care of and in some cases even very well.
Haastattelujen tutkimustulosten perusteella yhdistysten työntekijät työskentelevät hyvin itsenäisesti ja saavat vaikuttaa työn sisältöön. Työ koettiin mielekkäänä ja merkityksellisenä. Työyhteisö sekä jäsenet koettiin tärkeimpinä voimavarojen lähteinä työssä jaksamisessa. Työn ja vapaa-ajan erottamisen suhteen ei noussut ongelmia ja työntekijät kokivat työnsä pääosin turvalliseksi. Työnkuvan monipuolisuus nousi myönteisenä seikkana esiin. Hallituksen ja työntekijöiden välinen yhteistyö oli suurelta osin sujuvaa, mutta osalla vastaajista oli tämän seikan suhteen haasteita, jotka vaikuttivat työhyvinvointia heikentävästi. Työnohjaus koettiin hyödyllisenä, jos sellaista oli ollut. Kehitettävien seikkojen osalta tuloksista nousi esiin muun muassa hallituksen ja työntekijöiden yhteistyön selkeyttäminen, yhteistyön parantaminen työyhteisön sisällä sekä keskeytymättömien taukojen ja työnteon mahdollistaminen.
Tulosten perusteella mielenterveysyhdistyksissä työskentelyssä on monia hyviä puolia kuten työn autonomisuus ja mielekkyys. Työyhteisön osalta voi sanoa, että yleisesti toivottiin yhteisen ajan viettämistä ja kuulumisten vaihtoa sekä omassa työyhteisössä että myös muiden yhdistysten työntekijöiden kanssa. Haastatteluista nousi esiin työntekijöiden ja yhdistysten hallitusten yhteistyön välisen toimivan yhteistyön merkitys. Mielenterveyden keskusliitto nähdään enemmän yhteistyökumppanina kuin työhyvinvointia tukevana tahona. Työturvallisuus ja työterveys oli pääosin hyvin hoidettu ja osalla jopa erittäin hyvin.
In the interviews, the employees were also asked for development suggestions. Thus, the associations can develop their activities. In the theoretical part of the thesis were examined the concept, various models and legislation of work well-being and well-being at work in the third sector. Ten employees from five different mental health associations in Helsinki, Espoo and Vantaa were interviewed. A semi structured thematic interview was used as the data collection method.
Based on the research results of the interviews, the employees of the associations work very independently and can influence the content of the work. The work was stated as meaningful and relevant. The work community and members were the most important sources of resources for coping at work. There were no problems with the separation of work and leisure and the employees felt that their work was mostly safe. The diversity of the work emerged as a positive aspect. Co-operation between the board and employees was mostly smooth, but some respondents had challenges in this regard that had a negative effect on well-being at work. Work supervision was considered useful, if any. In terms of issues to be developed, the results included clarifying the co-operation between the board and employees, improving co-operation within the work community, and enabling uninterrupted breaks and work.
To conclude, based on the results, there are many good aspects of working in mental health associations, such as autonomy and meaningfulness of work. About the work community, it can be said that it was generally desired to spend time together and exchange thoughts both in one’s own community and with employees of other associations. The interviews highlighted the importance of effective co-operation between workers and the boards of associations. The Finnish Association of Mental Health is seen more as a partner than as an organization that supports well-being at work. Occupational safety and health were mostly well taken care of and in some cases even very well.