Kohtaaminen ja vuorovaikutus etävalmennuksessa
Mattsson, Henri; Merisalo, Anniina (2020)
Mattsson, Henri
Merisalo, Anniina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112323780
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112323780
Tiivistelmä
Opinnäyteyömme tavoitteena oli selvittää NUOTTI-valmennuksessa olevien nuottivalmennettavien ja -valmentajien kokemuksia vuorovaikutuksesta ja kohtaamisesta etävalmennuksessa. Etänä toteutettava valmennus on etäkuntoutusta, jonka nuori voi halutessaan valita osaksi NUOTTI-valmennusta. Työelämän yhteistyökumppani on Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön nuorten Vamos palvelut, joka toimii palveluntuottajana Kelan nuoren ammatillisessa kuntoutuksessa NUOTTI-valmennuksessa.
Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen tutkimus ja aineiston keruuseen menetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimuksessa haastateltiin kolmea nuottivalmentajaa ja kahta nuottivalmennettavaa. Opinnäytetyössämme kuullaan asiakkaan sekä työntekijän kokemuksia etävalmennuksesta. Teemahaastatteluista saatu aineisto analysoitiin teemoittelemalla.
Tulosten mukaan etävalmennus koetaan hyvänä työvälineenä asiakkaiden ja työntekijöiden näkökulmasta. Etänä toteutettu valmennus koettiin lähes vastaavanlaisena kokemuksena sekä sisällöllisesti että vuorovaikutuksen ja kohtaamisen näkökulmasta kuin kasvokkain toteutettu valmennus. Mikäli kaikilla osapuolilla on käytössään kamera sekä mikrofoni, ei etänä tai kasvokkain tapahtuvissa valmennuskerroissa ollut merkittäviä eroavaisuuksia asiakkaan tai työntekijän näkökulmasta.
Tutkimuksessa havaittiin, että etävalmennuksessa ei koettu minkään asian varsinaisesti jäävän pois tai olevan merkittävästi erilaista, mutta kasvokkain tapahtuvassa kohtaamisessa koettiin kuitenkin olevan jotain selittämätöntä erityisyyttä. Salassapito ja tietoturva-asiat koettiin keskeisinä tekijöinä sekä nuottivalmennettavien- että valmentajien haastatteluissa. Molemminpuolinen luottamus sekä tietoturvalliset sovellukset tämän tyyppiseen työskentelyyn ovat ensisijaisen tärkeitä. The purpose of the thesis project was to collect and analyze customer and coach experiences of remote vocational coaching in the state-supported NUOTTI-coaching programme, in which remote coaching is optionally available. The working life partner was Vamos youth services, a Helsinki Deaconess Foundation-operated producer of NUOTTI-vocational coaching services administered by Kela.
This qualitative research project involved interviews with three coaches and two customers, so as to expose both the professional and customer perspective on remote coaching. The interviews were analyzed by way of thematic method and the answers categorized by type and content.
The findings revealed that both coaches and customers considered remote coaching as a good tool when both parties used a microphone and a web camera. The findings also showed that there was very little difference between the remote coaching when compared with in-person coaching.
In conclusion, although the interviewees admitted that there is something inexplicable about the in-person meetings, no aspect of remote coaching was found to be excessively different or lacking. Both customers and coaches emphasized the importance of compliance with information security and confidentiality requirements, highlighting the importance of an overall secure software implementation and mutual trust.
Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen tutkimus ja aineiston keruuseen menetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimuksessa haastateltiin kolmea nuottivalmentajaa ja kahta nuottivalmennettavaa. Opinnäytetyössämme kuullaan asiakkaan sekä työntekijän kokemuksia etävalmennuksesta. Teemahaastatteluista saatu aineisto analysoitiin teemoittelemalla.
Tulosten mukaan etävalmennus koetaan hyvänä työvälineenä asiakkaiden ja työntekijöiden näkökulmasta. Etänä toteutettu valmennus koettiin lähes vastaavanlaisena kokemuksena sekä sisällöllisesti että vuorovaikutuksen ja kohtaamisen näkökulmasta kuin kasvokkain toteutettu valmennus. Mikäli kaikilla osapuolilla on käytössään kamera sekä mikrofoni, ei etänä tai kasvokkain tapahtuvissa valmennuskerroissa ollut merkittäviä eroavaisuuksia asiakkaan tai työntekijän näkökulmasta.
Tutkimuksessa havaittiin, että etävalmennuksessa ei koettu minkään asian varsinaisesti jäävän pois tai olevan merkittävästi erilaista, mutta kasvokkain tapahtuvassa kohtaamisessa koettiin kuitenkin olevan jotain selittämätöntä erityisyyttä. Salassapito ja tietoturva-asiat koettiin keskeisinä tekijöinä sekä nuottivalmennettavien- että valmentajien haastatteluissa. Molemminpuolinen luottamus sekä tietoturvalliset sovellukset tämän tyyppiseen työskentelyyn ovat ensisijaisen tärkeitä.
This qualitative research project involved interviews with three coaches and two customers, so as to expose both the professional and customer perspective on remote coaching. The interviews were analyzed by way of thematic method and the answers categorized by type and content.
The findings revealed that both coaches and customers considered remote coaching as a good tool when both parties used a microphone and a web camera. The findings also showed that there was very little difference between the remote coaching when compared with in-person coaching.
In conclusion, although the interviewees admitted that there is something inexplicable about the in-person meetings, no aspect of remote coaching was found to be excessively different or lacking. Both customers and coaches emphasized the importance of compliance with information security and confidentiality requirements, highlighting the importance of an overall secure software implementation and mutual trust.