Toimijuutta Tyttökerhossa : ylisukupolvista yhteistoimintaa viisivuotiaille tytöille ja ikääntyneille naisille

Abstract

Linnoinen, Maaria & Sarlin, Jessica. Toimijuutta Tyttökerhossa. Ylisukupolvista yhteistoimintaa viisivuotiaille tytöille ja ikääntyneille naisille. Diak Etelä, Helsinki, syksy 2011, 82 s., 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + lastentarhanopettajan kelpoisuus.

Tämän toiminnallisen opinnäytetyön päätavoitteena oli kehittää sukupolvityötä varhaiskasvatuksen ja gerontologisen sosiaalityön kontekstissa. Sukupolvityötä kehitettiin järjestämällä kuusi yhteistoimintatuokiota, jotka yhdessä muodostivat Tyttökerhon. Tuokioiden toteutuksen tavoitteita olivat ylisukupolvisten kohtaamisten mahdollistaminen ja osallistujien aktiivinen toimijuus Tyttökerhon toteutuksessa käytettiin toiminnallisia menetelmiä. Kerhoon osallistui kolme ikääntynyttä naista ja neljä viisivuotiasta tyttöä. Yhteistyötahoja olivat eräät Helsingin kaupungin sosiaaliviraston päiväkoti ja päivätoimintayksikkö.

Toimintaa arvioitiin haastattelemalla ja havainnoimalla. Haastattelujen tavoitteena oli arvioida, minkälaisia kokemuksia osallistujilla ja yhteistyötahojen työntekijöillä oli Tyttökerhosta. Haastatteluaineiston perustella kokemukset Tyttökerhosta olivat pääsääntöisesti myönteisiä. Lämmin ilmapiiri ja yhteinen keskustelu tukivat ylisukupolvisten kohtaamisten mahdollistumista. Havainnoinnin tavoitteena oli arvioida sitä, mikä esti toimijuuden toteutumista Tyttökerhon toiminnoissa. Toimijuutta tarkasteltiin Jyrkämän (2007) toimijuuden modaliteettien teorian avulla. Modaliteetit ovat kuusi erillistä, toisiinsa kytkeytyvää ulottuvuutta: kyetä, täytyä, voida, tuntea, haluta ja osata. Toimijuus muodostuu näiden modaalisten ulottuvuuksien kokonaisdynamiikkana. Havainnointiaineiston perusteella toimijuuden toteutumista Tyttökerhossa estivät useimmiten osaamisen puutteet. Seuraavaksi eniten korostuivat lasten ikä- ja kehitystasoon sekä ikäihmisten toimintakykyyn liittyvät toimijuuden rajoitteet. Tyttökerhon toiminnoissa toimijuus estyi harvoin haluamisen, voimisen ja tuntemisen modaliteettien alueilla.

Tyttökerhon avulla sukupolvityötä kehitettiin paikallisella tasolla, sillä yhteistyötahojen välillä ei ollut aiemmin järjestelmällistä yhteistyötä. Tyttökerhon toteutuksessa menetelmien toiminnallisuus ja pieni ryhmäkoko tukivat ylisukupolvisten kohtaamisten tapahtumista sekä osallistujien toimijuutta. Tyttökerhossa toimijuuden toteutumista edisti myös toimintojen mukauttaminen osallistujien yksilöllisyys huomioiden.

Asiasanat: varhaiskasvatus, sosiaalityö, vanhustyö, yhteistyö, toimijuus, pienryhmät, toiminnalliset menetelmät

Linnoinen, Maaria and Sarlin, Jessica Agency in Cross-Generational Activity. Encounters between Five-year-old Girls and Elderly Women. 82 p., 5 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Autumn 2011. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services. Degree: Bachelor of Social Services.

The main purpose of the thesis was to develop cross-generational work in the context of early childhood education and gerontological social work. This was executed by organizing six sessions of cross-generational activity, using functional methods such as musical and visual expression. The objectives of the activity were to enable cross-generational encounters and participants’ agency. The activity was participated by three elderly women and four five-year-old girls. A daycare and an elderly rehabilitative day activity unit operated as cooperation partners for the research project. Both of these units function under the City of Helsinki Department of Social Services.

Interviews and observation were used to assess the project. The interviews aimed to evaluate the participants’, employees’ and cooperation partners’ experiences of the activity. Based on the gathered data, responses were mainly positive; pleasant ambience and conversations supported the cross-generational encounters. Observation was executed to survey factors that inhibited participants’ agency during the sessions. The theory of modalities of agency was used as a background theory in the process of the observation (Jyrkämä 2007). In the theory, agency is explained as dynamics of the six modalities. Based on the data, the main restrains for agency emerged as challenges in the modality of knowing and in the participants’ functional ability, but was rarely inhibited in the modalities of willing, feeling and being able to.

Cross-generational work was developed at the local level for units that had no systematic cooperation before the sessions. The functionality of the methods and the small group size enabled the encounters and agency. Adapting the contents to the individual needs of the participants supported their agency.

Keywords: early childhood education, gerontological social work, cross-generational work, agency, functional methods