Lapsi- ja perhetyöntekijöiden lapsidiakoninen työote Imatran rovastikunnassa.
Hämäläinen, Sonja (2011)
Hämäläinen, Sonja
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011111814777
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011111814777
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisia valmiuksia lapsi- ja perhetyöntekijät tarvitsevat käyttäessään lapsidiakonista työotetta lapsi- ja perhetyössä Imatran rovastikunnassa sekä kehittää tulosten pohjalta rovastikunnallista koulutusta työelämän tarpeisiin.
Tutkimusaineisto kerättiin lähettämällä kyselylomake 20:lle rovastikunnalliseen koulutuspäivään osallistuneelle lapsi- ja perhetyöntekijälle. Kyselyyn vastasi kahdeksan lapsi- ja perhetyöntekijää. Kyselylomake sisälsi viisi avointa kysymystä. Koodatut vastaukset luokiteltiin tutkimuskysymysten pohjalta kahteen luokkaan sisällön analyysin avulla.
Tulosten mukaan tärkein valmius lapsi- ja perhetyöntekijöiden lapsidiakonisessa työotteessa oli syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja perheiden tunnistaminen. Lapsidiakonisen työotteen kehittämiseksi rovastikunnalliselta koulutukselta toivottiin lapsidiakonian menetelmiä, dialogisen työotteen vahvistamista, yhteistyötä ja verkostotyötä, lasten ja perheiden ongelmien varhaista tunnistamista, huolen puheeksi ottamista ja maahanmuuttajiin liittyvää koulutusta. Erityisen tärkeäksi haasteeksi nousi myös syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja perheiden saaminen mukaan seurakunnan toimintaan.
Tutkimusaineisto kerättiin lähettämällä kyselylomake 20:lle rovastikunnalliseen koulutuspäivään osallistuneelle lapsi- ja perhetyöntekijälle. Kyselyyn vastasi kahdeksan lapsi- ja perhetyöntekijää. Kyselylomake sisälsi viisi avointa kysymystä. Koodatut vastaukset luokiteltiin tutkimuskysymysten pohjalta kahteen luokkaan sisällön analyysin avulla.
Tulosten mukaan tärkein valmius lapsi- ja perhetyöntekijöiden lapsidiakonisessa työotteessa oli syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja perheiden tunnistaminen. Lapsidiakonisen työotteen kehittämiseksi rovastikunnalliselta koulutukselta toivottiin lapsidiakonian menetelmiä, dialogisen työotteen vahvistamista, yhteistyötä ja verkostotyötä, lasten ja perheiden ongelmien varhaista tunnistamista, huolen puheeksi ottamista ja maahanmuuttajiin liittyvää koulutusta. Erityisen tärkeäksi haasteeksi nousi myös syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja perheiden saaminen mukaan seurakunnan toimintaan.