Ryhmätoiminta edistämässä maahanmuuttajaäitien ja -lasten osallisuutta suomalaiseen yhteiskuntaan
Markkula, Riikka (2011)
Markkula, Riikka
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112515540
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112515540
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Markkula, Riikka. Ryhmätoiminta edistämässä maahanmuuttajaäitien ja –lasten osallisuutta suomalaiseen yhteiskuntaan. Järvenpää, syksy 2011, 53 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Järvenpää. Sosiaalialan koulutusohjelma. Lastentarhanopettajan virkakelpoisuus, sosionomi (AMK).
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli perustaa uusi ryhmä maahanmuuttajaäideille ja –lapsille, joka tukisi heidän osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Opinnäytetyö toteutettiin osana raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaa Osaksi Yhteisöä- hanketta, joka tekee työtä maahanmuuttajien hyväksi Järvenpäässä, Tuusulassa ja Keravalla. Hanketta koordinoi Setlementti Louhela ry. Hankkeen tavoitteena oli perustaa uusia pienryhmiä maahanmuuttajille ja sen avulla haluttiin saada muun muassa maahanmuuttajanaisille uusia verkostoja. Hanke perustuu Paulo Freiren ajatuksiin, jotka näkyivät myös suunnittelemassani ryhmätoiminnassa. Ryhmä järjestettiin Järvenpäässä perhekeskus Maahisen tiloissa.
Saimme ryhmätoimintaan alussa mukaan neljä äitiä ja viisi lasta. Ensimmäisen kerran jälkeen mukaan tuli vielä kaksi äitiä lapsineen. Ryhmän kokoonpano vaihteli paljon eri kertojen välillä. Yhteensä kerho kokoontui seitsemän kertaa. Kerho koostui toiminnallisista hetkistä sekä avoimesta keskustelusta. Keskustelun kielenä oli suomi. Aiheena keskusteluissa oli muun muassa lasten kasvattaminen, kaksikielisyys sekä naisten työllisyys. Ryhmähenki oli hyvä, vaikka sitä hankaloitti jonkin verran äitien myöhästely sekä ryhmän vaihteleva kokoonpano. Palautetta keräsin äideiltä suullisesti jokaiselle kerhokerralla ja otin vastaan heidän toiveitaan. Pidin toiminnan aikana myös päiväkirjaa muistini tueksi.
Prosessin jälkeen totesin, että verkostoituminen on erittäin tärkeää, jos halutaan saada yhteys mahdollisimman moneen maahanmuuttajaan. Tiedotteen tekemiseen kannattaa myös varata aikaa, jotta se olisi mahdollisimman selkeä. Esitteeseen kannattaa lisätä myös kuvia. Maahanmuuttajille itselleen kerhotoiminta kasvatti sosiaalista verkostoa, mutta he olisivat toivoneet vielä enemmän osaanottajia ja sitoutumista ryhmän toimintaan. Toiminta rohkaisi myös joitain äitejä hakemaan työ- tai opiskelupaikkaa sekä osallistumaan muun muassa muuhun Setlementti Louhela ry:n tarjoamaan toimintaan.
Saamani palautteen perusteella ryhmätoiminta on hyvä keino saada maahan-muuttajanaiset ja –lapset osalliseksi suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Suurin osa äideistä toivoi, että ryhmätoimintaa jatkettaisiin.
Asiasanat: Maahanmuuttajat, ryhmätoiminta ja osallisuus.
Markkula, Riikka. Ryhmätoiminta edistämässä maahanmuuttajaäitien ja –lasten osallisuutta suomalaiseen yhteiskuntaan. Järvenpää, syksy 2011, 53 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Järvenpää. Sosiaalialan koulutusohjelma. Lastentarhanopettajan virkakelpoisuus, sosionomi (AMK).
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli perustaa uusi ryhmä maahanmuuttajaäideille ja –lapsille, joka tukisi heidän osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Opinnäytetyö toteutettiin osana raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaa Osaksi Yhteisöä- hanketta, joka tekee työtä maahanmuuttajien hyväksi Järvenpäässä, Tuusulassa ja Keravalla. Hanketta koordinoi Setlementti Louhela ry. Hankkeen tavoitteena oli perustaa uusia pienryhmiä maahanmuuttajille ja sen avulla haluttiin saada muun muassa maahanmuuttajanaisille uusia verkostoja. Hanke perustuu Paulo Freiren ajatuksiin, jotka näkyivät myös suunnittelemassani ryhmätoiminnassa. Ryhmä järjestettiin Järvenpäässä perhekeskus Maahisen tiloissa.
Saimme ryhmätoimintaan alussa mukaan neljä äitiä ja viisi lasta. Ensimmäisen kerran jälkeen mukaan tuli vielä kaksi äitiä lapsineen. Ryhmän kokoonpano vaihteli paljon eri kertojen välillä. Yhteensä kerho kokoontui seitsemän kertaa. Kerho koostui toiminnallisista hetkistä sekä avoimesta keskustelusta. Keskustelun kielenä oli suomi. Aiheena keskusteluissa oli muun muassa lasten kasvattaminen, kaksikielisyys sekä naisten työllisyys. Ryhmähenki oli hyvä, vaikka sitä hankaloitti jonkin verran äitien myöhästely sekä ryhmän vaihteleva kokoonpano. Palautetta keräsin äideiltä suullisesti jokaiselle kerhokerralla ja otin vastaan heidän toiveitaan. Pidin toiminnan aikana myös päiväkirjaa muistini tueksi.
Prosessin jälkeen totesin, että verkostoituminen on erittäin tärkeää, jos halutaan saada yhteys mahdollisimman moneen maahanmuuttajaan. Tiedotteen tekemiseen kannattaa myös varata aikaa, jotta se olisi mahdollisimman selkeä. Esitteeseen kannattaa lisätä myös kuvia. Maahanmuuttajille itselleen kerhotoiminta kasvatti sosiaalista verkostoa, mutta he olisivat toivoneet vielä enemmän osaanottajia ja sitoutumista ryhmän toimintaan. Toiminta rohkaisi myös joitain äitejä hakemaan työ- tai opiskelupaikkaa sekä osallistumaan muun muassa muuhun Setlementti Louhela ry:n tarjoamaan toimintaan.
Saamani palautteen perusteella ryhmätoiminta on hyvä keino saada maahan-muuttajanaiset ja –lapset osalliseksi suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Suurin osa äideistä toivoi, että ryhmätoimintaa jatkettaisiin.
Asiasanat: Maahanmuuttajat, ryhmätoiminta ja osallisuus.
