Lasten ystävyyssuhteet sijaishuollossa

Abstract

TIIVISTELMÄ

Hemmilä, Mari & Lötjönen, Heidi. Lasten ystävyyssuhteet sijaishuollossa. Oulu, syksy 2011. 68 s, 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Diak Pohjoinen Oulu. Sosiaalialan koulutusoh-jelma, sosionomi (AMK).

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata lastensuojelulaitokseen sijoitettujen 8-12-vuotiaiden lasten ystävyyssuhteita sijaishuollon aikana. Tutkimuksen tavoit-teena oli saada tietoa, jolla voidaan parantaa ystävyyssuhteiden ylläpitoa sijaishuollon aikana ja näin tukea lapsen hyvinvointia. Tärkeää oli saada kuuluviin lasten oma ääni. Opinnäytetyömme on osana Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Oulun seudun lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointihanketta. Opinnäytetyömme teoreettinen viitekehys muodostui vertais- ja ystävyyssuhteista, sijaishuollosta sekä sosiaalisesta pääomasta.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisesti. Haastattelut tehtiin vuoden 2011 aikana neljässä eri lastenkodissa. Haastateltavia lapsia oli yhteensä kuusi. Tutkimusluvat pyysimme lastenkotien johtajilta sekä lapsilta. Lastenkotien johtajat pyysivät luvat lasten vanhemmilta. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla. Saatu aineisto litteroitiin ja analysoitiin sisällönanalyysi menetelmää käyttäen.

Lastenkodissa asuminen asettaa monenlaista erityisyyttä ystävyyssuhteille. Lapset tapasivat ystäviään koulussa, kotona, lastenkodilla, ystävien luona ja harrastuksissa, eli ystävyyssuhteita on useassa paikassa. Ystävien vierailujen ja yhteydenpidon määrällä oli yhteys lastenkodissa asumisen pituuteen. Lyhyissä sijoituksissa yhteys oli vähäisempää kuin pitkissä sijoituksissa. Pääsääntöisesti lapset kokivat tapaavansa ystäviään riittävästi. Lapsien mielestä aikuiset olivat lastenkodilla heitä varten. He toivoivat huomiota ja yhteistä tekemistä heidän kanssaan. Jatkotutkimushaasteina tulevaisuudessa ovat sijoituskierteen vaikutus lapsen hyvinvointiin, sijoituksesta johtuvan häpeäntunteen vaikutus ystävyyssuhteisiin ja laajempi tutkimus ystävyyden tukemisesta sijaishuoltopaikoissa.

Asiasanat: sosiaalinen pääoma, ystävyys, sijaishuolto, kvalitatiivinen tutkimus

ABSTRACT

Hemmilä, Mari & Lötjönen, Heidi. Children’s friendships in a children’s home. Oulu, autumn 2011. 68 p, 5 appendices. Language: Finnish. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services. Degree: Bachelor of Social Services.

The purpose of the study was to describe 8-12-year-old children’s friendships when they live in a children’s home. The aim was to get information which can develop friendships in children’s homes, and that way support children’s wellbeing. It was important to get the children’s voice heard. This study was a part of a welfare project for children, young people and families with children. The project was organized by Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (The Social center of Northern Finland). The theoretical framework of the study was constructed from peer relationships, friendships, children’s home and social capital.

The qualitative research paradigm was applied in this study. The material of the thesis was collected in 2011 in four different children’s homes. The total number of the interviewees was six. The research permits were requested from the children’s home directors and from the children. Children’s home directors asked permission from the children’s parents. The research data were collected by performing theme interviews. The material was transcribed and it was analyzed by content analysis.

Living in a children’s home impacts friendships in many ways. Children met their friends in school, home, at the children’s home, at their friends’ home and among hobbies. Friendships are located in many different places. How much children were in touch with friends and how much friends visited the children’s home depended on how long the foster care was going to last. The contact with friends was less in the short-term foster care than in long-term foster care. Predominantly the children felt that they meet their friends sufficiently. In children’s opinion the children’s home workers were there for them. The children hoped for attention and common activities with the workers. Further study challenges in the future are the spiral of foster care and its effects on the children’s welfare, feelings of shame caused by foster care and its effects to friendships and a larger study of the supporting friendships in the children’s home.

Keywords: social capital, friendship, children’s home, qualitative research