Käytännönläheisen mediakurssin merkitys nuorten yhteiskunnalliseen osallistumiseen

Abstract

Jokaisella nuorella on mahdollisuus osallistua mediasisällön tekemiseen tai vastaanottaa sitä. Tutkimuksessani tavoitteenani oli tutkia sitä, millainen motivaatio lukiolaisilla on osallistua yhteiskunnallisiin asioihin. Halusin myös ottaa tutkimukseeni mukaan käytännönläheisen mediakurssin ja erityisesti sen vaikutuksen osallistumismotivaatioon. Lähtökohtana oli Kupittaan lukion mediakasvatuskurssi, jossa oppilaat tekivät jonkin kokonaisen mediatuotteen, kuten esimerkiksi sanomalehden numeron. Kurssin aikana tein oppilaille aloituskyselyn, jossa selvitin oppilaiden digitaalista osaamista sekä sen, kuinka paljon he ovat mediaosallistujia vastaanottajien sijaan. Kurssi oli hyvin vapaamuotoinen ja itsenäisesti suoritettava, mutta esittelimme työparini Eeva Lehtisen kanssa eri välineiden mahdollisuuksia. Lopuksi kurssista tehtiin loppuhaastattelu, sen aikana selvitin, miten oppilaiden mielipiteet tai mediankäyttö muuttuivat kurssin aikana, tai miten he uskovat käyttävänsä mediaa tulevaisuudessa: ovatko he osallistujia vai käyttäjiä? Kurssilla oli kahdeksan henkilöä. Tulosten mukaan käytännönläheinen mediakurssi ei pysty yksinään muuttamaan merkittävästi oppilaiden osallistumista mediaan. Koulu on kuitenkin hyvin luonnollinen oppimisympäristö, joten oppilaiden yhteiskunnallisen osallistumishalukkuutta täytyy vahvistaa jo ala-asteella, jotta mediakasvatuksen yksi peruspilareista, eli kasvattaa ihmisistä kriittisiä ja kyseenalaistavia kansalaisia toteutuisi. Tarkastelen tutkimuksessa ensiksi sitä, mitä mediakasvatus on ja annan vinkkejä mediakasvattajille. Sen jälkeen tarkastelen nuorten median käyttöä sekä heidän yhteiskunnallisia ja sosiaalisia suhteitaan. Nuoret nähdään enemmän vastaanottajina osallistumisen sijaan, joten tarkastelen mediavaikuttamisen mahdollisuuksia. Neljännessä luvussa otan mukaan oman tutkimukseni. Esittelen Kupittaan lukion ja sen, millä tavalla nuorten mediamaailma rakentuu. Lopussa kokoan tutkimukseni yhteen.

Every young person has the opportunity to participate in media content, to make or receive it. The purpose of this study was to investigate the motivation of upper secondary school students to participate in social affairs. This thesis work also studies the contents of a practical media course and its effect on motivation to participate. The starting point was a media literacy course in Kupittaa high school where students made a complete media product, such as a newspaper. During the course a start test was done for the students to find out what kind of digital skills the students had and to what extent they are recipients rather than participants in the media. The course was very informal and carried out independently. In the end of the course a final interview was done for the students to find out if their opinions or their media use had changed in any way during the course and how they believe they are going to use media in the future, whether they are participants or users. The results suggest that one practical media course cannot change student’s participation and media use in a significant way. School is a very familiar learning environment, so the students' participation in society has to be taught already in primary schools to make media literacy’s main function, namely the increase number of critical and questioning citizens, a reality. First the study will examine what media literacy is and give tips for media educators. Thereafter young people’s use of media and their societal and social relations are studied. Young people are seen more as recipients rather than participants, so the possibilities of media influence are studied. Kupittaa high school is introduced in the fourth chapter as well as the way in which young people’s media world is built. At the end of the study the results are gathered together.