"Aksenttiallergiaa" ja "hankeähkyä" : kokemuksia maahanmuuttajien työllistämishankkeista ja yhteistyöstä
Viherkoski, Erja (2012)
Viherkoski, Erja
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205025936
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205025936
Tiivistelmä
Viherkoski, Erja. ”Aksenttiallergiaa” ja ”hankeähkyä”, kokemuksia maahanmuuttajien työllistämishankkeista ja yhteistyöstä. Diak Länsi, Pori, kevät 2012, 70s., 2 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin maahanmuuttajatyötä tekevien ja kehittävien kokemuksia työllistämishankkeista ja yhteistyöstä.
Syksyllä 2011 haastateltiin Turun kaupungin sosiaalitoimen, Turun työ- ja elinkeinotoimiston sekä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän maahanmuuttaja- ja hanketyön asiantuntijoita. Haastateltavia oli seitsemän. Haastattelut äänitettiin ja kaikista haastatteluista täytettiin kyselykaavake sekä tehtiin muistiinpanot. Haastattelukaavake oli tehty strukturoiduksi kyselyksi, mutta haastatteluista tuli syvälle luotaavia teemahaastatteluja. Materiaalia oli paljon ja siksi aineistoa piti karsia analysoinnissa. Lähestymistapa tutkimuksessa oli laadullinen. Litteroidun materiaali analysointi oli aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Haastateltavat kokivat, että hankkeet olivat mahdollisuus etsiä ja kokeilla uusia toimintatapoja. Ne koettiin joustaviksi ja tuloksellisiksi, mutta niiden hetkellisyys koettiin heikkoudeksi. Hankkeet haluttiin juurruttaa osaksi palvelurakenteita.
Työntekijöiden yhteistyökokemukset hankkeissa kertoivat monista, mutta pinnallisista kontakteista. He loivat verkostoja ja näkivät monialaisen työn tärkeyden asiakkaiden tilanteissa. Resurssien vähäisyyden, hankkeiden moninaisuuden ja rajallisen toiminta-ajan vuoksi yhteistyö ei päässyt syventymään ja siksi monet eivät halunneet yhteistyöhön ryhtyä. Haastateltavien kokemuksen mukaan moni koki ”hankeähkyä” ja siksi sanovat kiitos ei hankeyhteistyölle. Virkamiesyhteistyössä koettiin monia haasteita, kuten salassapito, tietosuoja, resurssit, johtamisen ongelmat, kaavoihin kangistuminen ja liian suuret odotukset. Useimpiin yhteistyökontakteihin (65 %) oltiin tyytyväisiä ja tyytymättömiä vain 20 %:n.
Kaikki haastateltavat puhuivat paljon maahanmuuttajien kielitaidosta, vaikkei yhtään kysymystä aiheesta kysytty. ”Aksenttiallergia” oli haastateltavien kokemuksen mukaan yleistä. Se oli usein esteenä maahanmuuttajan työllistymisessä ja kotoutumisessa. ”Kielitaito on tärkee, mut siit ei saa tehdä liian tärkeetä”, oli monen haastateltavan kokemus. Maahanmuuttajien kotouttamistyötä tekevät joutuvat joskus kohtaamaan samoja haasteita ja ennakkoluuloja kuin mitä maahanmuuttajat itse.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin maahanmuuttajatyötä tekevien ja kehittävien kokemuksia työllistämishankkeista ja yhteistyöstä.
Syksyllä 2011 haastateltiin Turun kaupungin sosiaalitoimen, Turun työ- ja elinkeinotoimiston sekä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän maahanmuuttaja- ja hanketyön asiantuntijoita. Haastateltavia oli seitsemän. Haastattelut äänitettiin ja kaikista haastatteluista täytettiin kyselykaavake sekä tehtiin muistiinpanot. Haastattelukaavake oli tehty strukturoiduksi kyselyksi, mutta haastatteluista tuli syvälle luotaavia teemahaastatteluja. Materiaalia oli paljon ja siksi aineistoa piti karsia analysoinnissa. Lähestymistapa tutkimuksessa oli laadullinen. Litteroidun materiaali analysointi oli aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Haastateltavat kokivat, että hankkeet olivat mahdollisuus etsiä ja kokeilla uusia toimintatapoja. Ne koettiin joustaviksi ja tuloksellisiksi, mutta niiden hetkellisyys koettiin heikkoudeksi. Hankkeet haluttiin juurruttaa osaksi palvelurakenteita.
Työntekijöiden yhteistyökokemukset hankkeissa kertoivat monista, mutta pinnallisista kontakteista. He loivat verkostoja ja näkivät monialaisen työn tärkeyden asiakkaiden tilanteissa. Resurssien vähäisyyden, hankkeiden moninaisuuden ja rajallisen toiminta-ajan vuoksi yhteistyö ei päässyt syventymään ja siksi monet eivät halunneet yhteistyöhön ryhtyä. Haastateltavien kokemuksen mukaan moni koki ”hankeähkyä” ja siksi sanovat kiitos ei hankeyhteistyölle. Virkamiesyhteistyössä koettiin monia haasteita, kuten salassapito, tietosuoja, resurssit, johtamisen ongelmat, kaavoihin kangistuminen ja liian suuret odotukset. Useimpiin yhteistyökontakteihin (65 %) oltiin tyytyväisiä ja tyytymättömiä vain 20 %:n.
Kaikki haastateltavat puhuivat paljon maahanmuuttajien kielitaidosta, vaikkei yhtään kysymystä aiheesta kysytty. ”Aksenttiallergia” oli haastateltavien kokemuksen mukaan yleistä. Se oli usein esteenä maahanmuuttajan työllistymisessä ja kotoutumisessa. ”Kielitaito on tärkee, mut siit ei saa tehdä liian tärkeetä”, oli monen haastateltavan kokemus. Maahanmuuttajien kotouttamistyötä tekevät joutuvat joskus kohtaamaan samoja haasteita ja ennakkoluuloja kuin mitä maahanmuuttajat itse.