LAPSIYSTÄVÄLLINEN TOIMIJA –KRITEERISTÖ LAPSEN OIKEUKSIEN KONKRETISOINNIN VÄLINEENÄ : Raportti kriteeristön laadintaan liittyvästä kehittämishankkeesta

Abstract

Rantala, Kaisa. Lapsiystävällinen toimija –kriteeristö lapsen oikeuksien konkretisoinnin välineenä. Raportti kriteeristön laadintaan liittyvästä kehittämishankkeesta. Diak, Etelä, Järvenpää, kevät 2012, 65 s., 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + lastentarhanopettajan virkakelpoisuus.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitä asioita tulisi ottaa huomioon laadittaessa kansallisen lapsen oikeuksien viestintästrategian mukaista lapsiystävällinen toimija –kriteeristöä. Opinnäytetyö toteutettiin kehittämishankkeena. Sen sisältöä voidaan pitää uuden tuotteen suunnitteluna. Opinnäytetyö kehittämishankkeen raporttina koostuu kolmesta osasta; teoriataustasta, prosessikuvauksesta sekä prosessista saatujen tulosten analysoinnista. Kehittämishankkeessa saatujen tulosten mukaan lapsiystävällinen toimija -kriteeristö voi palvella erilaisia toimijoita. Kriteeristön laadinta tulisi toteuttaa prosessina, joka vaatii osallistujiltaan pitkäaikaista ja -jänteistä työskentelyä. Kriteeristön sisällössä tulisi korostaa aikuisten ymmärrystä lapsen edusta ja lapsen osallisuudesta. Lasten tulisi olla keskeisessä roolissa kriteeristöä laadittaessa. Lapsiystävällinen toimija –kriteeistön perusperiaatteet tulisi olla linjassa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen sisällön ja YK:n lapsen oikeuksien komitean Suomelle antamien suositusten kanssa. Kirkon lapsiystävällinen toimija –kriteeristön pilotoinnissa korostui lasten ja nuorten oman äänen kuuleminen. Sosionomin ja lastentarhanopettajan virkakelpoisuuden saavuttamiseksi on opinnäytetyössä tarkasteltu varhaiskasvatuksen roolia lapsiystävällisyyden edistäjänä. Varhaiskasvatuksessa kyse on sisällöllisestä orientaatiosta, jossa keskeistä on lasten osallisuuden vahvistamisen varhaiskasvatuksen arjessa. Aikuisten ammattitaitoa ja roolia tulisi kehittää lasten osallisuuden mahdollistajina.

Johtopäätöksinä voitiin todeta, että jokaisella toimijalla tulisi olla mahdollisuus muokata kriteeristöä omista lähtökohdistaan käsin. Tärkeintä kriteeristön toteuttamisessa ei ole palkinto tai sertifikaatti, vaan eri toimijoiden kehitystyö ja konkreettiset toimenpiteet kohti lapsiystävällisyyttä.

Rantala, Kaisa. Criteria for a child-friendly actor as a tool in concretizing children’s rights. Report of a development project related to the preparation of the criteria. 65 p., 4 appendices. Language: Finnish. Järvenpää, Spring 2012. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services, Option in Social Services and Education. Degree: Bachelor of Social Services and kinder garden teacher.

The purpose of the thesis was to clarify what should be taken into account when drawing up criteria according to United Nations Communication Strategy. The thesis was carried out as a development project. Its content can be considered as designing a new product. This thesis, acting as a report of the development project consists of three parts: theoretical background, process description and an analysis based on the results from the process. According to the results from the development project the Criteria for a child-friendly actor can serve different parties. Compilation of the criteria should be carried out as a process that requires longterm work and concentration from its participants. The emphasis in the content of the criteria should be the understanding of the child’s interest and involvement by adults. Children should be in a key role when drawing up the criteria. The basic principle of the criteria for a child-friendly actor should be in line with the United Nations Convention on the Rights of the Child and the recommendation given to Finland by United Nations Children’s Rights Committee. Hearing the voices of children and youth was emphasized when piloting the criteria within the Church. The role of the early childhood education as a promoter for child-friendliness was reviewed in the thesis in order to achieve the official requirements for a kinder garden teacher. The key in the substantive orientation of early childhood education is to strengthen children’s involvement in its everyday life of early childhood education. The important aspect in making children’s involvement possible is to develop the role and professional skills of adults.

As a conclusion it can be said that all the parties should have a possibility to modify the criteria on their own terms. The most important goal implementing the criteria is not to achieve a reward or a certificate but the development work and concrete ac-tions towards child-friendliness by the parties involved.