Työhyvinvointia voimaharjoittelusta

Abstract

Jukka Oinonen. Työhyvinvointia voimaharjoittelusta. Pieksämäki, syksy 2009. 73 sivua, 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä, Pieksämäki, hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK).

Yleinen oletusarvo on, että liikunnan harrastamisesta aiheutuvilla seurauksilla olisi pääsääntöisesti positiivinen vaikutus ihmisen hyvinvointiin, myös työhyvinvointiin. Projektin tarkoituksena oli selvittää, vaikuttaako voimaharjoittelu yksilön työhyvinvointiin ja jos vaikuttaa niin millä tavoin.

Aiheen teoreettiset tiedot kerättiin alan kirjallisuudesta ja osin myös internetlähteistä. Voimaharjoittelun perusteiden osalta käytössä oli myös ulkomaisia ja kansainvälistä arvostusta nauttivia lähteitä. Metodikirjallisuutta olivat Hanna Vilkan ja Tiina Airaksisen Toiminnallinen opinnäytetyö 2003, Sirkka Hirsjärven, Pirkko Remeksen ja Paula Sajavaaran Tutki ja kirjoita 2009, sekä Ritva Kuokkasen, Mervi Kivirinnan, Jukka Määttäsen ja Leena Ockenströmin Kohti tutkivaa ammattikäytäntöä 2005.

Projekti eteni kolmessa, n. 10 viikon mittaisissa yksilöllisesti laaditussa harjoitusohjelmassa. Voimaharjoitteluun osallistuneet henkilöt seurasivat ja analysoivat itse vapain sanoin voimaharjoittelunsa edistymistä ja sen mahdollisia vaikutuksia työhyvinvointiinsa.

Projektiin osallistuneiden henkilöiden työhyvinvointi koheni voimaharjoittelun myötä. Positiiviset vaikutukset eivät rajoittuneet ainoastaan fyysisen suorituskyvyn kohenemiseen. Työhyvinvointia tukevina tekijöinä mainittiin myös vähentyneet kiputilat sekä kohentunut fyysinen ja psyykkinen vireys.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että laadukkaalla voimaharjoittelulla työhyvinvointi kohenee. Jotta voimaharjoittelu olisi laadukasta sen tulee olla tieteellisesti perusteltavissa. Lisäksi sen tulee olla yksilöllistä ja suunnitelmallista. Tällä tavoin vältetään loukkaantumisia ja pysytään kehitysalueella. Näin myös motivaatio harrastukseen säilyy.

Asiasanat: työhyvinvointi, voimaharjoittelu, fyysinen kunto, ergonomia, projekti.

Jukka Oinonen Wellbeing at Work through Strength Training. 73 p., 1 appendice. Language:Finnish. Pieksämäki, Autumn 2009.

Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Nursing. Degree: Bachelor of Nursing.

It is a common assumption that physical exercise has, as a rule, a positive effect on people's wellbeing, also on wellbeing at work. The purpose of the project was to find out if strength training affects a person's wellbeing at work and, if it does, how.

The theoretical information was gathered from specialist literature in this field and, partially, from Internet sources. For the part of the basics of strength training, also international and internationally appreciated sources were used. Methodological literature included Toiminnallinen opinnäytetyö by Hanna Vilkka and Tiina Airaksinen ('Practice-Based Thesis', 2003), Tutki ja kirjoita by Sirkka Hirsjärvi, Pirkko Remes and Paula Sajavaara ('Study And Write', 2009), and Kohti tutkivaa ammattikäytäntöä by Ritva Kuokkanen, Mervi Kivirinta, Jukka Määttänen and Leena Ockenström ('Towards an Investigative Professional Practice', 2005).

The project consisted of three individually designed training programmes of about 10 weeks each. The persons taking part in the strength training programme followed and analysed in their own words the progress of their strength training and its possible effects on their wellbeing at work.

The participants' wellbeing at work improved in the course of the training programme. The positive effects were not only limited to the improvement of physical condition. Also a reduction of pains and an increase in mental and physical energy were mentioned as factors supporting the wellbeing at work.

As a conclusion we can state that good-quality strength training can improve the wellbeing at work. In order for strength training to be of good quality, it has to be scientifically justified. It also has to be individually designed and methodical. In that way injuries can be avoided, the training is kept within the range of development, and the participants also remain motivated.

Keywords: wellbeing at work, strength training, physical condition, ergonomics, project.