Omahoitajana lapsen rinnalla : Yksilövastuisen hoitotyön toteutuminen omahoitajien arvioimana Vaalijalan kuntoutuskeskuksen lastenosastoilla

Abstract

Huotari, Eveliina, Nykänen, Jaana & Musakka, Suvi. Omahoitajana lapsen rinnalla. Yksilövastuisen hoitotyön toteutuminen omahoitajien arvioimana Vaalijalan kuntoutuskeskuksen lastenosastoilla. Pieksämäki, syksy 2009, 43s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö. Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK).

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata omahoitajuuden toteutumista Vaalijalan kuntoutuskeskuksen lastenosastoilla. Ensimmäisenä tutkimustehtävänä oli selvittää, miten yksilövastuisen hoitotyön periaatteet toteutuvat Vaalijalan kuntoutuskeskuksen lastenosastojen omahoitajien arvioimina. Toisena tutkimustehtävänä oli selvittää, miten omahoitajuus toteutuu Vaalijalan kuntoutuskeskuksen lastenosastoilla.

Opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee kehitysvammaisen lapsen toimintakykyä sekä kehitysvammaista lasta osana perhettä ja hoitoyksikköä. Lisäksi teoriaosa koostuu yksilövastuisen hoitotyön periaatteiden ja omahoitajuuden toiminnan kuvaamisesta. Teoriaosassa käsitellään myös perhehoitotyötä.

Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka sisälsi taustakysymyksiä, väittämiä ja yhden avoimen kysymyksen. Kyselylomake ja saatekirje lähetettiin Vaalijalan kuntayhtymän kuntoutuskeskuksen ylihoitajalle. Hän toimitti kyselyn neljällä lastenosastolla toimiville omahoitajille (n=45). Kyselyyn vastasi 31 omahoitajaa (n=31). Tutkimusaineisto analysoitiin SPSS for Windows -ohjelman avulla.

Tutkimustulosten mukaan yksilövastuisen hoitotyön periaatteet toteutuvat tutkimuksessa mukana olleilla lastenosastoilla pääsääntöisesti hyvin. Tulokset osoittivat yksilöllisen hoitosuunnitelman ohjaavan omahoitajan toimintaa. Tulosten mukaan suurin osa omahoitajista koordinoi oman potilaan hoitoa ja kuntoutusta. Suurimmaksi ongelmaksi tuloksista nousivat esille hoitajien ajanpuute ja liian vähäiset resurssit. Tutkimustuloksista esille nousi erityisesti tiedonkulkuun ja vastuuseen liittyviä vaikeuksia.

Kehittämiskohteeksi tulosten perusteella esitetään tiedon jakamista lapsen hoitotyön suunnitelmasta ja hoidosta toisille hoitajille, jolloin voitaisiin turvata hoitotyön suunnitelmaan perustuvaa kokonaisvaltaista hoitoa joka työvuorossa. Kehitettäväksi ehdotetaan myös työntekijöiden työajan koordinointia, jolloin hyvällä työajan suunnittelulla voitaisiin parantaa yksilövastuisen hoitotyön toteutumista.

Asiasanat: kehitysvammainen lapsi, yksilövastuinen hoitotyö, omahoitajuus, kvantitatiivinen tutkimus

Eveliina Huotari; Jaana Nykänen and Suvi Musakka Personal Careworker Standing by the Child. Realisation of Carework Based on Individual Responsibility as Assessed by Personal Careworkers at the Vaalijala. Rehabilitation Centre’s Children’s Wards 43 p., 2 appendices. Language: Finnish. Pieksämäki, Autumn 2009.

Diakonia University of Applied Sciences. Degree Programme in Nursing. Degree: Bachelor of nursing.

The objective in this study was to describe the realisation of personal carework at the Vaalijala Rehabilitation Centre’s Children’s Wards. The first study task was to clarify the principles involved in the realisation of the principles of carework based on individual responsibility as assessed by the personal careworkers at the Children’s Wards at the Vaalijala Rehabilitation Centre. The second study task was to clarify how individual carework is realised at the Centre’s Children’s Wards.

The theory part of this final work addressed the matters of the functional ability of disabled children and the matter of the disabled child as a family member and part of the care unit. Furthermore, the theory part includes a depiction of the principles of carework based on individual responsibility and of the functioning of personal carework. The theory also addressed the matter of family carework.

The study material was collected by means of a questionnaire containing background questions, various statements, and one open-ended question. The questionnaire and the covering letter were sent to the head nurse of the Vaalijala Rehabilitation Centre. She passed on the questionnaire to the careworkers (n=45) working at four Children’s Wards. The questionnaire was responded to by 31 personal careworkers (n=31). The study material was then analysed using the SPSS for Windows software.

The study results indicated that the principles of carework based on individual responsibility are, as a rule, realised well at the Children’s Wards covered by the study. The results also indicated that individual carework plans are steering the work done by personal careworkers. According to the results, the majority of personal careworkers co-ordinate the care and rehabilitation of their personal patients. The main shortcomings turned out to be the careworkers’ lack of time and inadequate resources. The results underscore the difficulties related especially to responsibility and to the passage of information. Based on the results, we propose that development efforts be focused on providing the other careworkers with information on individual children’s carework plans and care, whereby it would be possible to ensure, during every shift, the realisation of comprehensive care based on the carework plan. It is also proposed that the workers' working hours be co-ordinated, thereby enabling improved carework based on individual responsibility.

Keywords: mentally handicapped child, carework based on individual responsibility, personal careworker, quantitative study